Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimien uudistamisesta. Lisäksi kysyttiin arvioita Suomen turvallisuuteen ja suomalaisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavista tekijöistä, turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana, huolta aiheuttavista tekijöistä ja Suomen toimimisesta Afganistanissa. Vastaajilta kysyttiin, miten Suomen ulko- ja puolustuspolitiikkaa on viime vuosina hoidettu, mitä mieltä he ovat puolustusvoimille myönnettävistä varoista ja olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa jos Suomeen hyökätään. Kysyttiin myös mielipiteitä maailmantilan turvallisuuden kehittymisestä seuraavann viiden vuoden aikana, pitäisikö Suomen liittoutua sotilaallisesti ja pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien mielipidettä Suomen nykyisestä, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvasta, puolustusjärjestelmästä. Vastaajille lueteltiin erilaisia ilmiöitä ja tekijöitä ja tiedusteltiin, miten ne aiheuttavat huolta tulevaisuudesta. Lueteltuja asioita olivat muiden muassa Euroopan talouden näkymät, hyvinvointipalvelut Suomessa, ilmaston lämpeneminen, ydinaseet, yhteiskunnallinen liikehdintä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idän alueella (ns. arabikevät), kansainvälinen terrorismi sekä tietoverkkoihin kohdistuva rikollisuus. Turvallisuutta kartoitettiin kysymällä miten erilaiset ilmiöt ja tekijät vaikuttavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Näitä tekijöitä olivat mm. Suomen jäsenyys EU:ssa, Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi ja Suomen osallistuminen EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen. Lisäksi tiedusteltiin, miten esimerkiksi ajanmukaiset asejärjestelmät, koko maan puolustaminen, hyvät suhteet naapurivaltioihin ja puolustusmäärärahojen taso vaikuttavat uskottavaan puolustukseen. Puolustusvoimauudistusta tarkasteltiin kysymyksillä uudistamisen lähtokohdista eli asevelvollisuusjärjestelmästä, rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin osallistumisesta sekä reservin koosta. Lisäksi kartoitettiin varuskuntien ja joukko-osastojen säilyttämisen tai lakkauttamisen perusteita ja puolustusmäärärahojen vähennysten kohdistamista. Afganistaniin liittyen vastaajilta tiedusteltiin, tulisiko Suomen lopettaa sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa vuoden 2012 aikana, vuoden 2014 loppuun mennessä vai jatkaa sotilaallista läsnäoloa toistaiseksi. Kysyttiin myös, pitäisikö Suomen jatkaa siviilikriisinhallintaa ja kehitysyhteistyöhön osallistumista Afganistanissa. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, maakunta sekä talouden tuloluokka.

2012