Tutkimus kartoittaa monipuolisesti suomalaisten arvomaailmaa, asenteita ja elämäntilannetta. Haastatelluilta kysyttiin eri elämänalueiden tärkeyttä (mm. perhe, työ, vapaa-aika). Lisäksi selvitettiin heidän kuulumistaan erilaisiin vapaaehtoisjärjestöihin sekä heidän osallistumistaan niiden toimintaan tai muuhun vapaaehtoistyöhön. Heiltä kysyttiin myös mm., keskustelevatko he politiikasta ystäviensä kanssa sekä tiedusteltiin heidän halukkuuttaan osallistua taloudellisesti ympäristön saastuttamisen vähentämiseen. Haastateltuja pyydettiin kertomaan, miten usein he viettävät aikaansa muutamiin ryhmiin kuuluvien kanssa (mm. ystävät, työkaverit). Ennakkoluuloja erilaisin ominaisuuksin varustettuja ihmisryhmiä kohtaan selvitettiin kysymällä, keitä vastaajat eivät haluaisi naapureikseen (mm. eri rotuun kuuluvat, äärivasemmistolaiset, äärioikeistolaiset, suurperheet). Lisäksi selvitettiin yleistä luottamusta tai epäluottamusta ihmisiä kohtaan. Onnellisuutta, tyytyväisyyttä elämään ja tunnetta mahdollisuudesta vaikuttaa oman elämän kulkuun selvitettiin myös. Vastaajia pyydettiin vielä nimeämään köyhyyden tärkein ja toiseksi tärkein syy neljästä vaihtoehdosta. Tutkimuksessa esitettiin useita työelämään liittyviä kysymyksiä. Selvitettiin mm., mitkä asiat ovat tärkeitä työssä (mm. palkka, mukavat työkaverit), yleistä työtyytyväisyyttä ja päätöksentekovapautta. Suhtautumista työn tekemiseen yleensä tai vapauteen työn teosta tutkittiin monen kysymyksen avulla. Lisäksi selvitettiin mm. suhtautumista suomalaisten ja miesten suosimiseen työpaikkoja täytettäessä, kun työtä on niukasti tarjolla. Lisäksi tutkittiin mm. suhtautumista kirkkoon, uskonnollista käyttäytymistä ja uskomuksia sekä uskonnollisiin yhteisöihin kuulumista ja suhtautumista eräisiin uskonnollisiin yhteisöihin. Jotkut kysymykset tutkivat avioliiton onnistumiseen vaikuttavia asioita, suhtautumista lasten merkitykseen ja äitien työssäkäyntiin sekä lasten kasvatukseen liittyviä asenteita. Suhtautumista aborttiin erilaisissa tilanteissa tutkittiin myös. Vastaajien kansalaisaktiivisuuden astetta laillisista vaikutuskeinoista laittomiin selvitettiin myös. Poliittista suuntautumista tutkittiin mm. pyytämällä vastaajia asettamaan itsensä vasemmisto-oikeisto asteikolle. Vielä tutkittiin mm. asennoitumista yksilön vs. julkisen vallan vastuuseen, työttömien velvollisuuteen ottaa työtä vastaan, kilpailuun, valtionohjaukseen yrityselämässä ja tuloeroihin. Vastaajien piti myös arvioida suomalaisen yhteiskunnan tavoitteita ja elämäntavan mahdollisia tulevia muutoksia. Lisäksi tutkittiin luottamusta yhteiskunnan eri instituutioihin sekä pyydettiin arvioimaan poliittista kehitystä ja erilaisia poliittisia järjestelmiä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan joidenkin rikollisten, vilpillisten tai joidenkuiden mielestä arveluttavien tekojen tai joidenkin muutoin paljon keskustelua herättäneiden asioiden hyväksyttävyyttä ja yleisyyttä. Vielä tutkittiin mm. suhtautumista maahanmuuttoon, sekä huolestuneisuutta eräiden tahojen elinoloista ja valmiutta parantaa niitä. Taustamuuttujina on mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, lasten lukumäärä, koulutustaso, asuinkunnan asukasmäärä sekä asuinmaakunta.

2014