Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, vapaa-ajan käytöstä, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysymykset käsittelivät kieltä, vastaajan ja lähipiirin kielitaitoa, kielen käyttämistä arkipäivän elämässä. Kysyttiin myös, missä eri yhteyksissä vastaajat olivat käyttäneet asiointi- tai keskustelukielenä ruotsia tai suomea tai molempia. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät joukkoviestimiä, lehdistöä, radiota ja televisiota. Vastaajilta kysyttiin mitä päivälehtiä he lukevat, mitä radiokanavia kuuntelevat ja mitä televisiokanavia katselevat. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, miten paljon he tuntevat yhteenkuuluvuutta joihinkin ihmisryhmiin, maihin tai alueisiin. Lisäksi kysyttiin, miten vahvaksi he kokivat oman identiteettinsä ollessaan tekemisissä eri ihmisryhmien kanssa. Kysyttiin myös, miten paljon yhteenkuuluvuutta he tunsivat näiden ryhmien kanssa. Seuraavaksi käsiteltiin poliittista suuntautuneisuutta ja tiedusteltiin mm. eri puolueiden äänestyshalukkuutta. Lopuksi kysymykset käsittelivät elämäntapaa ja arvostuksia. Kysyttiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat olivat elämäänsä, millaisia ihmisiä heidän ympäristössään liikkuu ja asuu sekä kysyttiin millaisia asioita vastaajat olivat tehneet viimeisten 12 kuukauden aikana. Vastaajille esitettiin myös väittämiä ajankohtaisista asioista Suomessa. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.

2018