Tutkimuksessa kartoitettiin erilaisten kuntaorganisaatioiden työkykyjohtamisen valmiuksia ja toimintatapoja kolmella osa-alueella, joita ovat työnantajan seurannan ja varautumisen toimenpiteet, työnantajan toimet työkyvyn heikentyessä ja työterveyshuollon toiminta. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin, kuinka säännöllisesti vastaajan organisaatiossa tehdään erilaisia ennakointiin, mittaukseen tai seurantaan liittyviä toimenpiteitä, kuten työhyvinvointia tai työkykyä kartoittavia kyselyitä. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä mainituista toimenpiteistä ovat organisaation kannalta strategisesti keskeisimpiä. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan erilaisten väittämien paikkansapitävyyttä osana oman organisaation toimintaa. Väittämiä olivat esimerkiksi "Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja" sekä "Olemme tehneet suunnitelman työtapaturmien ehkäisemiseksi". Vastaajilta kysyttiin lisäksi, työskenteleekö organisaatiossa työkykykoordinaattori tai vastaava sekä onko organisaatiossa käytössä jonkinlainen henkilöstöstrategia. Myös henkilöstön, työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista pyydettiin arvioimaan erilaisten väittämien, kuten "Työhyvinvoinnin kehittämiselle on asetettu mitattavia tavoitteita", avulla. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan mitkä organisaation tahot, kuten lähiesimiehet tai johtoryhmä, saavat päätöksentekonsa tueksi riittävästi tietoa työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kertomaan organisaationsa työterveyshuollosta ja sen järjestämisestä. Organisaation valmiutta työterveyshuoltosuunnitelman laatimiseen sekä henkilöstömäärän riittävyyttä työterveyshuoltotoimintaan pyydettiin arvioimaan. Myös työterveyshuollon osaamista työurien tukemisessa pyydettiin arvioimaan. Työterveyshuollosta esitettiin myös erilaisia väittämiä, kuten "On aktiivisesti mukana tekemässä työhyvinvoinnin edistämistyötä organisaatiossamme". Seuraavaksi kyselyssä pyydettiin arvioimaan organisaatiossa käytössä olevia aktiivisen tuen toimintatapoja tai -malleja erilaisten väittämien avulla. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan organisaationsa työterveyshuoltoa sekä sen vaikuttavuuden arviointia ja raportointia. Lopuksi vastaajia pyydettiin antamaan kokonaisarvosana organisaation työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategisesta johtamisesta.

2018