Tutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Siihen kuului kaikkiaan kolme erillistä kyselytutkimusta sekä ryhmäkeskusteluita. Tätä viimeistä kyselyä käytettiin kontrolliaineistona, johon varsinaisen kokeen tuloksia verrattiin. Vastaajille esitettiin väittämiä, joilla selvitettiin mielipiteitä ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista. Väittämät käsittelivät ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin opiskelun pakollisuutta koulussa, kaksikielisyydellä saavutettavia hyötyjä sekä suomenruotsalaisuutta. Tässä kontrollikyselyssä kysyttiin myös vastaajien poliittisia mielipiteitä. Kysymykset käsittelivät poliittista kiinnostuneisuutta sekä sitä, kuinka usein vastaajat keskustelivat politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tärkeinä he pitivät politiikan eri osa-alueita ja asiakysymyksiä. Lisäksi esitettiin erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet niitä tai mitä niistä he voisivat tehdä tulevaisuudessa. Vastaajien luonteenpiirteitä kartoitettiin kysymällä miten he toimisivat tietyissä tilanteissa sekä pyydettiin heitä väittämien avulla kuvailemaan omia luonteenpiirteitään. Lisäksi esitettiin politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevia väittämiä. Kysyttiin myös, kuinka paljon vastaajat tunsivat luottavansa eri henkilöryhmiin sekä poliittisiin ja julkisiin instituutioihin. Lisäksi kysyttiin, onko vastaajilla ruotsinkielisiä sukulaisia, ystäviä tai työkavereita ja kuinka hyvin vastaajat osaavat ruotsia. Kyselyyn sisältyi myös tieto-osio, jossa kartoitettiin vastaajien tietämystä ruotsin kielen asemasta Suomessa, suomenruotsalaisista sekä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, talouden koko, siviilisääty, asuinpaikan kuvaus ja asuinmaakunta.

2018