Aineiston avulla selvitettiin eri alojen opiskelijoiden kokemuksia ja mielikuvia alkoholin käytöstä. Aineisto koostuu 221 täysikäisen nuoren ja 40 alaikäisen nuoren ryhmähaastatteluista. Täysikäisten nuorten aikuisten ryhmiä on aineistossa yhteensä 48 ja alaikäisten nuorten ryhmiä 8 kappaletta. Fokusryhmähaastattelut toteutettiin poika-, tyttö- ja sekaryhmissä, joiden koko vaihteli kolmen ja kahdeksan keskustelijan välillä. Keskusteluryhmille annettiin tehtäväksi laatia kaksi käsikirjoitusta suomalaiseen elokuvaan. Toisen kuvitteellisen elokuvan teema oli hauskin mahdollinen juomistilanne ja toisen inhottavin mahdollinen juomistilanne. Joka toinen ryhmä aloitti hauskimmalla ja joka toinen inhottavimmalla juomistilanteella. Ryhmätyön tueksi annettiin virikelista, jossa esitettiin esimerkkejä teemoista, joita elokuva voi käsitellä. Esimerkit koskivat henkilöitä, tapahtumia, puitteita ja tunnelmia. Keskustelut kestivät 45-90 minuuttia. Pidemmissä haastatteluissa keskusteltiin ryhmätöiden jälkeen myös muista juomisaiheisista teemoista kuten juomiseen liittyvästä itsekontrollista ja juomiselle vaihtoehtoisista sosiaalisista aktiviteeteista. Täysikäisten opiskelijoiden koulutusalat olivat sosiaali- ja terveysala ja liiketalous. Alaikäiset haastateltavat olivat kone- ja metallialan ja lukion opiskelijoita. Haastateltavia rekrytoitiin ammattikouluista, lukioista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Taustatietoina haastateltavilta kerättiin sukupuoli, syntymävuosi, koulutusala, aikaisempi koulutus, miten asuu, siviilisääty, syntymäpaikka ja vanhempien koulutus tai ammatti. Tutkimusta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

2015