Avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta

Yleistä

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT-)seurannan tavoite on tukea organisaatioiden avoimen tieteen kehitystyötä, tukea ja todentaa Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa ja linjauksissa sovittujen tavoitteiden toteutumista sekä saada kokonaiskuva suomalaisen tieteen ja tutkimuksen avoimuuden tilasta. 

Seurannassa käytetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa, Tutkimustietovarantoon koottua vertailukelpoista tietoa. Tämän lisäksi seurannassa kerätään tietoa kyselyn avulla. Aluksi kyselyn rooli seurannan tietolähteenä on keskeinen, mutta kyselyn merkitys vähenee Tutkimustietovarantoon kertyvän tiedon karttuessa.

Vuonna 2024 AVOTT-seuranta toteutettiin toisen kerran. Ensimmäinen toteutus oli vuonna 2022. Seurannan tulokset julkaistaan tiedejatutkimus.fi -sivustolla ja kyselytutkimusten tulokset tallennetaan avoimesti. Seuranta toteutetaan seurantavuosina seuraavasti:

  1. Kysely toteutetaan toukokuussa.
  2. Kesäkuussa kerätään Tutkimustietovarannosta julkaisudata (edellisen vuoden tiedot) sekä tiedot avoimista oppimateriaaleista aoe.fi:stä (kumulatiivinen data).
  3. Seurannan tulokset, mukaan lukien seurannan profiilit ja taso, julkaistaan lokakuussa.
  4. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä päättää mahdollisista muutoksista indikaattoreihin.
  5. Seuraavan seurantakierroksen indikaattorit julkaistaan joulukuussa, 18 kk ennen seurantakierroksen toteuttamista.

Lisätietoa: https://avointiede.fi/fi/linjaukset-ja-aineistot/seuranta

 

Indikaattorit

Seurannassa tarkastellaan avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamallien kehittymistä organisaatiossa eri osa-alueiden (julkaiseminen, data ja infrastruktuuri, oppiminen ja toimintakulttuuri) sekä edistämisen tapojen (ohjaavat dokumentit, palvelut, yhteistyö ja tuotokset) näkökulmasta. Seurannan tulosten tarkastelussa on näin mahdollista tutkia osa-alueita ja toimintatapoja sekä niiden välisiä yhteyksiä. Kaikki osa-alueet sisältyivät vuoden 2024 seurantaan. 

Seurantamallissa painotetaan indikaattoreita, jotka ovat kansallisesti kehitettävissä ja käytettävissä. Näin pystytään tuottamaan laadukasta ja tasapuolista tietoa suomalaisesta tutkimusyhteisöstä. Kansainvälisiä indikaattoreita voidaan käyttää seurannassa sitä mukaa kun ne kehittyvät ja toimivat kotimaisten indikaattoreiden rikastajina.

Tutkimustietovarantoon kertyvän määrällisen seuraamisen lisäksi toteutetaan joka toinen vuosi laadullinen avoimen tieteen ja tutkimuksen kysely. Tämä kohdistuu erityisesti palveluiden, yhteistyön, ohjaavien dokumenttien, arvioinnin sekä toimintakulttuurin avoimuuden kehittymisen seurantaan.