2025

Tomperi, Tuukka; Veijola, Anna

Kriittisen ajattelun oppiminen on nykyään yksi tärkeimmiksi esitetyistä kasvatustavoitteista niin kasvatuksen teorioissa ja koulutuspolitiikan ylikansallisissa malleissa kuin kansallisissa koulutuksen käytännöissä. Myös julkisessa mediakeskustelussa ja sosiaalisessa mediassa puhe kriittisyydestä on yleistä ja usein merkitykseltään ristiriidassa käsitteen tieteellis-teoreettisen käytön kanssa. Suomalaisen yleissivistävän lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa kriittinen ajattelu ja kriittisyys mainitaan yli 150 kertaa, ja mainintojen määrä on suuresti lisääntynyt 2000-luvun opetussuunnitelmauudistuksissa. Käsitteitä ei kuitenkaan määritellä asiakirjassa, ja vaikuttaakin siltä, että eri yhteyksissä niillä viitataan erilaisiin toimintoihin ja kasvatustavoitteisiin. Tarkastelemme artikkelissa, miten opetussuunnitelmassa puhutaan kriittisestä ajattelusta ja kriittisyydestä ja millaisia merkityksiä ne näyttävät kantavan eri asiayhteyksissä. Perustamme analyysin jäsennykseemme kriittisen ajattelun opettamisen erilaisista teoreettisista painotuksista: analyyttinen, luonnontieteellis-matemaattinen, pragmatistinen ja kriittistä pedagogiikkaa seuraava painotus. Pohdimme havaintojen merkitystä ja esitämme suosituksen siitä, että näin toistuvasti opetussuunnitelmissa esiintyvät ja ristiriitaisesti ymmärretyt ilmaisut määriteltäisiin jatkossa selvästi.