1989

Saarinen, Kari; Lamula, Lasse

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) turvallisuustekniikan laboratoriossa aloitettiin vuonna 1986 betoniteollisuuden meluntorjuntahanke. Tutkimuksen kolmannessa osassa käsiteltiin tärypöydän meluntorjuntaa. Tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa meluntorjuntaohjelma yhdelle koneelle sekä dokumentoida tutkimusraportin avulla koneelle tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset. Tutkimuksen kohdekoneena oli Lujabetoni Oy:n Sillinjärven tehtaan Betodan-tärypöytä. Torjuntatoimenpiteet kohdistettiin kaivonrenkaan 2000 mm x 1000 mm ja uurreputken 1200 mm x 1000 mm valmistuksessa käytettäviin muotteihin. Meluntorjuntatoimenpiteet jakaantuivat runkoäänen ja ilmaäänen torjuntaan. Runkoääntä vaimennettiin putkimuotin hatussa käyttämällä jäykisteitä sekä lisäämällä massaa ja vaimennusta. Rengasmuotin hattu tärinäeristettiin sisämuotista. Ilmaääntä vaimennettiin molemmissa sisämuoteissa kiinnittämällä niiden sisäpintaan absorptiomateriaalia. Ulkomuottien ulkopintoihin kiinnitettiin ilmaääntä absorboiva mineraalivillakerros ja sen päälle ilmaääntä eristävä MPM-levy. Meluntorjuntaohjelman ansiosta koneen äänitehotaso laski 10,5 dB (A) rengasmuotilla ja putkimuotilla 8 dB (A). Tehotasot mitattiin tärytettäessä betonimassalla täytettyä muottia. Työntekijöiden meluannokset pienenivät noin 7 dB (A) (rengas) ja noin 6 dB (A) (putki). Annosmittauksen kestoaika oli yksi työkierto. Meluntorjuntatoimenpiteiden kokonaiskustannukset olivat renkaalla 5 000 mk ja putkella 6 000 mk. Toimenpiteiden kustannusten ja hyödyn suhdetta kuvaaviksi vertailuluvuiksi saatiin renkaalla noin 250 mk/(dB x henkilö) ja putkella noin 375 mk/(dB x henkilö). Meluannosmittausten tuloksia käytettäessä vastaavat luvut ovat 360 mk/(dB x henkilö) ja 500 mkl(dB x henkilö). Meluntorjunnalla ei havaittu olevan merkittäviä koneen käyttöä haittaavia tai tuotteen laatua heikentäviä vaikutuksia.