Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta : yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta taidosta
Julkaisuvuosi
2020
Tekijät
Ahola, Sari
Tiivistelmä
Artikkelissa tarkastellaan Yleisten kielitutkintojen (Yki) arvioijien (N = 44) käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta. Lisäksi artikkelissa kuvataan, mistä oppijoiden ensikieli tunnistetaan ja kuinka tunnistaminen vaikuttaa käsityksiin kielitaidosta. Näkökulma kielitaitokäsityksiin perustuu kontekstuaaliseen käsitystutkimukseen. Artikkeli on osa Suomen Akatemian Rikkinäistä suomea – Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan viiden ensikielen kautta vieraan aksentin vaikutusta suomen kielen taidosta annettaviin arvioihin. Tässä artikkelissa keskitytään vironkielisiin oppijoihin (N = 10), joiden puhesuorituksille arvioijat antoivat Ykin arviointikriteereiden avulla erilliset taitotasoarviot sekä holistisesta yleiskriteeristä että kuudesta analyyttisestä kriteeristä. Lisäksi arvioijia pyydettiin kirjoittamaan huomioita suorituksesta, nimeämään oppijoiden ensikieli ja perustelemaan oletuksensa. Artikkelissa keskitytään arvioijien kirjallisiin huomioihin, joita analysoidaan diskurssianalyysin avulla. Analyysi osoittaa, että koulutustausta, työkokemus ja kokemukset erilaisista S2oppijoista sekä ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri kuvastuvat arvioijien kielitaitokäsityksissä. Viro ensikielenä tunnistettiin hyvin, ja tunnistamisella oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta. Lähdekielen vaikutusta kommentoitiin usein, ja kielitaidon tasoon näytti liittyvän odotuksia lähisukukielisyyden vuoksi. Suorituksia kuvailtiin sujuviksi, luonteviksi ja ymmärrettäviksi, mutta ne yhdistettiin eri analyyttisiin kriteereihin, ja niiden merkitys vaihteli arvioijien kesken. Arvioinnissa keskityttiin ilmaisun tarkkuuteen ja laajuuteen sekä rakenteiden hallintaan, joista vironkieliseksi tunnistetut saivat ei-tunnistettuja oppijoita paremmat arviot. Sen sijaan ääntämisen ja fonologian hallinnassa vironkieliseksi tunnistetuilla nähtiin paljon puutteita, koska lähdekieli tunnistettiin juuri ääntämisestä. Ääntämisen lisäksi puhetavalla ja tuotoksen sisällöllä oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta.
Näytä enemmänOrganisaatiot ja tekijät
Julkaisutyyppi
Julkaisumuoto
Artikkeli
Emojulkaisun tyyppi
Lehti
Artikkelin tyyppi
Alkuperäisartikkeli
Yleisö
TieteellinenVertaisarvioitu
VertaisarvioituOKM:n julkaisutyyppiluokitus
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessäJulkaisukanavan tiedot
Lehti
Kustantaja
Volyymi
124
Numero
2
Sivut
217-242
ISSN
Julkaisufoorumi
Julkaisufoorumitaso
2
Avoin saatavuus
Avoin saatavuus kustantajan palvelussa
Kyllä
Julkaisukanavan avoin saatavuus
Viivästetysti avoin julkaisukanava
Rinnakkaistallennettu
Kyllä
Muut tiedot
Tieteenalat
Kielitieteet
Avainsanat
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Julkaisumaa
Suomi
Kustantajan kansainvälisyys
Kotimainen
Kieli
suomi
Kansainvälinen yhteisjulkaisu
Ei
Yhteisjulkaisu yrityksen kanssa
Ei
DOI
10.23982/vir.79831
Julkaisu kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuseen
Kyllä