2021

Hepola, Matti; Belinskij, Antti; Määttä, Tapio

Artikkelissa käsitellään vesivoimalupien muuttamisen valtiosääntöoikeudellisia reunaehtoja. Aihe kytkeytyy viime vuosina käytyyn keskusteluun vesilain tarkistamisesta, vanhojen vesi­talouslupien pysyvyyssuojasta ja lupien muuttamisesta ympäristöllisillä perusteilla. Artikkeli keskittyy erityisesti omaisuudensuojan ja ympäristöperusoikeuden välisen punninnan evoluu­tioon. Artikkeli rakentuu siten, että johdannon jälkeen 2 luvussa käsitellään lupien pysyvyyssuojaa vesioikeuden kannalta. Tämän jälkeen 3–4 luvussa siirrytään lupien pysyvyyden ja omaisuu­den käyttörajoitusten valtiosääntöoikeudelliseen tarkasteluun. Luvuissa analysoidaan laajasti perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä ympäristöasioissa 1940­luvulta nykypäivään asti. Luvussa 5 arvioidaan vesivoiman omaisuudensuojan kehitystä ja vesivoiman käyttöä rajoitta­vien lainsäädäntömuutosten edellytyksiä. Artikkelissa esitetään, että perustuslain reunaehdot vesilain muuttamiselle ympäristöperusteilla ovat selvästi väljentyneet ympäristöperusoikeuden säätämisen jälkeen. Ympäristöperus ­ oikeuden painoarvo on jatkuvasti vahvistunut perusoikeuksien punnintatilanteissa, ja omaisuu­den käyttöä on voitu ympäristöperusteilla rajoittaa merkittävästi ilman korvausten maksamista omistajalle tai luvanhaltijalle. Perustuslakivaliokunnan viimeaikaisessa lausuntokäytännössä on merkkejä siitä, että ympäristöperusoikeus alkaa vahvasti ohjata lainsäädännön kehittämistä ja että sille on syntymässä eräänlainen ydinalue. Mahdollisten vesilain muutosten tarkastelussa on kuitenkin kiinnitettävä edelleen tarkasti huomiota omaisuudensuojan rajoitusperusteiden hyväksyttävyyteen, rajoitusten oikeasuhtaisuuteen ja niiden vaikutuksiin luvanhaltijoille.