2005

2012

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko kaloista ja sammakoista eristetyt ranavirukset uhka viljellyille tai luonnossa esiintyville kaloille tai sammakkoeläimille. Tutkimus suoritetaan tekemällä koeinfektioita eri kala- ja sammakkolajeista eristetyillä viruskannoilla yli lajirajojen. Projektissa tutkitaan eri viruskantojen sukulaisuussuhteita sekä tuotetaan uusia menetelmiä näiden viruskantojen erotusdiagnostiikkaan. Yhtenä tutkittavista viruskannoista on Suomessa kuhista eristetty ranavirus. Iridovirus-heimoon kuuluvat ranavirukset aiheuttavat kuolleisuutta kaloissa, matelijoissa ja sammakkoeläimissä eri puolella maailmaa. Ranaviruksia on eristetty kala- ja sammakkoeläinten taudinpurkausten yhteydessä Australiassa, Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Australian Epizootic Haematopoietic Necrosis (EHN) - virus aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta ahvenessa ja kirjolohessa. Monnin ranavirukset aiheuttavat kuolleisuutta mm. Italiassa ja Saksassa. Suomessa tehtyjä ranavirushavain toja ovat v. 1995 EHN-viruksen sukuinen ranavirus oireettomista kuhanpoikasista sekä Euroopan monnivirus vuonna 2002, Saksasta Suomeen tuoduissa monneissa. Tutkimuksen aikana selvitetään aiheuttavatko ranavirukset tautia uuteen isäntälajiin siirtyessään. Käytettävät viruskannat on eristetty Euroopasta, Aasiasta ja Australiasta sekä kaloista että sammakkoeläimistä. Niiden tuottamia infektioita seurataan useissa eri kala- ja sammakkolajeissa . Tutkittavina ovat pääasiassa kasvatetut eurooppalaiset ruokakalat, mukana ovat myös ahven, kuha ja hauki. Lisäksi tutkitaan akvaariokaloja, joiden kasvatus ja kauppa on lisääntynyt Euroopassa. Alkuperältään eksoottiset akvaariokalat saattavat toimia virusten kantajina Euroopan alueella. Koeinfektiot suoritetaan Iso-Britannian, Italian, Saksan ja Tanskan kalavirustautien referenssilaboratorioissa. Eviran osuus projektissa on ensinnä kehittää menetelmiä, joilla eri lajeissa tautia aiheuttavat virukset pystytään e rottamaan toisistaan, sekä vaarattomista viruksista. Näitä erotusmenetelmiä käytetään mm. koeinfektioissa eristettyihin viruskantoihin ja selvitetään uuden isäntälajin mahdollista vaikutusta viruskannan sisäiseen muunteluun.