Gyrodactylus salaris -lohiloisen esiintyminen ja ehkäisy
Aloitusvuosi
Päättymisvuosi
Tavoitteet
Osallistujat
Vastuuorganisaatio
Henkilöt
Liittyvät organisaatiot
Tulokset
Tulokset ja vaikuttavuus
Loisen epidemiologiasta ja molekyylibiologiasta Itämeren valuma-alueella on saatu merkittävää uutta tietoa. Käytännön kalastusvälinedesinfektioon ja kalanviljelylaitosten Gyrodactylus-diagnostiikkaan oleellisesti vaikuttavia asioita on saatu selville. Hanke koostuu useista osista, joita yksikössä on toteutettu virkatyönä ja MAKERA (Maatalouden kehittämisrahasto) -rahoitteisina projekteina. Virkatyönä toteutettava osuus sisältää Jäämereen virtaavien lohijokien ja Itämeren vesistöalueen vesistöjen (erityisesti Tornionjoen merilohen) villikalakantojen jatkuvan lohiloisseurannan. Myös Pohjois-Suomen kalanviljelylaitosten tilannetta pyritään seuraamaan EU:n virallisen kalavirusseurannan näytteistön avulla. Osittain MAKERA-rahoitteisina on toteutettu kaksi projektia: 1. ? Gyrodactylus salaris -lohiloiskantojen taudinaiheuttamiskyky ja levinneisyys Suomessa? (MMM:n rahoituspäätösnumero 3385/503/2002, Eviran projektinumero 8212)- hanke toteute ttiin 2003-2004 loppuraportti: Pasi Anttila, Jussi Kuusela, Jaakko Lumme ja Perttu Koski (2005): Vaarallisten lohiloiskantojen taudinaiheutuskyky ja levinneisyys Suomessa. Projektin loppuraportti. EELA, Oulun alueyksikkö ja Oulun yliopisto, Biologian laitos, Oulu, 14 s. 2. ? Gyrodactylus salaris -lohiloisen vastustus: kirjolohi riskitekijänä ja kalastusvälineiden desinfektio? (MMM:n rahoituspäätösnumero 4735/503/2004, Eviran projektinumero 8212) - hanke toteutettiin 2005-2006 - loppuraportti: Pasi Anttila, Jussi Kuusela ja Perttu Koski (2007): Gyrodactylus salaris -lohiloisen vastustus: kirjolohi riskitekijänä ja kalastusvälineiden desinfektio. Projektin loppuraportti. Evira, Oulun tutkimusyksikkö, Oulu, 14 s.
Muut tiedot
Avainsanat
Desinfektio, Diagnostiikka, Epidemiologia, Gyrodactylus salaris, Lohiloinen