Tulokset ja vaikuttavuus

LIFE to Koli -hanke tuotti neljä luonnonhoito- ja ennallistamissuunnitelmaa. Ennallistamissuunnitelma laadittiin 20 vuoden jaksolle, jonka aikana on tavoitteena ennallistaa 380 hehtaaria istuttamalla tai kylvämällä perustettuja kivennäismaiden viljelymetsiä sekä lähes 80 hehtaaria ojitettuja soita. Kaskisuunnitelma laadittiin 50 vuoden jaksolle, jonka aikana pyritään ennallistamaan kaskeamalla yhteensä 150 hehtaaria aiemmin talouskäytössä olleita metsiä. Perinneympäristöjen päivitetty hoitosuunnitelma laadittiin 10 vuoden jaksolle, ja se täydentää vuonna 1998 valmistunutta Kolin kansallispuiston perinneympäristöjen hoidon erillissuunnitelmaa. Päivitetty hoitosuunnitelma, jonka laatimisesta vastasi Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, kattaa reilut 30 hehtaaria kansallispuiston perinneympäristöjä eli niittyjä, kaskimetsiä ja hakamaita. Lehtojen hoitosuunnitelma tähtää Kolin edustavan lehtokasvillisuuden suojelutason kohottamiseen. Kolilta tunnetaan tätä nykyä yhteensä 106 lehtokohdetta, joiden kokonaispinta-ala on yli 100 hehtaaria. Hankkeen aikana ennallistettiin kivennäismaiden viljelymetsiä 107 hehtaaria. Lahopuuta lisättiin ja pienaukkoja tehtiin sekä kaatamalla puita että kaulaamalla niitä pystyyn. Lahopuun lisäys- ja pienaukottamiskohteiden kokonaispinta-ala oli 76 hehtaaria. Polttokäsittelyjä puolestaan tehtiin useissa eri kohteissa ja niiden vaikutusalue oli kaikkiaan 31 hehtaaria. Ojitettuja soita ennallistettiin 28 hehtaaria. Ojitusaloja ennallistettiin patoamalla ojia tai täyttämällä niitä koneellisesti. Lisäksi luontaisesti puustoisilla soilla kaulattiin ja kaadettiin puita. Luontaisesti vähäpuustoisten soiden tapauksessa poistettiin harvennushakkuissa ojituksen aikaan saama puuston kasvulisä. Hankkeen aikana kaskettiin yli 16 hehtaaria viljelymetsiä. Kaskissa viljeltiin perinteisiä suomalaisia viljelykasveja, kaskiruista ja -naurista. Viljelyn päätyttyä useimpien kaskialojen annetaan metsittyä itsestään, jolloin ne palaavat vähitellen luonnontilaan. Osaa perinnetilojen piiriin tehdyistä kaskialoista on myös ryhdytty laiduntamaan, jonka seurauksena niistä kehittyy puustoisia hakamaita. Lehtojen hoitoa tehtiin kaikkiaan 9 hehtaarin alueella. Lehtipuuvaltaisista lehdoista poistettiin uhanalaisten ja harvinaistuneiden kasvilajien selviytymistä uhkaavia luontaisesti syntyneitä tai istutettuja kuusia. Kolin lehtojen hoidon eräs erityiskysymys oli metsälehmusesiintymien säilymisen turvaaminen. Säännöllisen hoidon piirissä olevien perinneympäristöjen pinta-ala oli hankkeen käynnistyessä 26 hehtaaria. Hankkeen aikana aloitettiin jatkuvat hoitotoimet noin 4 hehtaarilla perinnemaisemakohteita, joten hoidettavien perinneympäristöjen kokonaispinta-ala oli hankkeen päättyessä 30 hehtaaria. Osana LIFE-hanketta käynnistettiin ennallistamistoimien vaikutusten seurantoja kansallispuiston Natura 2000 -alueella. Hankkeessa koottujen seuranta-aineistojen analyysit tehtiin erillisessä Metlassa toimineessa ennallistamisvaikutusten tutkimushankkeessa. Ennallistamisvaikutusten seuranta perustuu tutkimusrekisteriin tallennettuun koesarjaan ja sen kestokoejärjestelyihin. Seurannoissa selvitetään toimenpiteiden vaikutuksia puuston kehitykseen, pohja- ja kenttäkerroksessa esiintyvien kasvi- ja makrosienilajien runsaussuhteisiin, minkä lisäksi seurataan puuston terveydentilan kehitystä ja arvioidaan metsätuhoriskejä. LIFE to Koli -hankkeessa tuotettiin kansallispuiston Natura 2000 -alueelle kolme uutta kohdeopastein varustettua luontopolkua, jotka olivat Paimenen polku, Kasken kierros ja Ennallistajan polku. Jokaiselle polulle laadittiin erillinen reittiopas, joka sisältää polkukohtaiseen teemaan liittyvää taustatietoa, opettajan ohjeet ja oppilaille tarkoitetun tehtäväosion. Reittioppaat ovat tulostettavissa LIFE-hankkeen ja kansallispuiston internetsivuilta. Hankkeessa tuotettiin sen tavoitteista ja toiminnasta kertova esite ja posterinäyttely sekä kaskeamista ja perinneympäristöjen hoitoa esittelevät kaksi DVD-esitystä. Lisäksi hankkeessa laadittiin kolme opaskirjaa, jotka käsittelevät kaskeamista, niittyjen hoitoa ja viljelymetsien sekä turvemaiden ennallistamista. Kyläkeskuksessa matkailuneuvontaa antavaan Kolin kulmakiveen perustettiin hanketta esittelevä LIFE-opastuspiste. Vuoden 2006 loppuun mennessä toteutettujen toimenpiteiden ansiosta luontotyyppiin “boreaaliset luonnonmetsät” (LT 9010) lukeutuvien metsien pinta-alaosuus nousee aikaa myöten lähes 25 % kansallispuiston Natura 2000 -alueen pinta-alasta. LIFE-hankkeessa tehtyjen ennallistamistoimien seurauksena luontotyypin “puustoiset suot” (LT 91D0) pinta-alaosuus kaksinkertaistuu ja nousee aikaa myöten lähes 3 %:iin puiston Natura 2000 -alueen kokonaispinta-alasta. Hankkeessa varmistettiin luontotyypin ”boreaaliset lehdot” (LT 9050) edustavuuden säilyminen toteuttamalla lehtojenhoitotoimia yli 9 hehtaarilla lehtokohteita, mikä on yli 8 % luontotyypin kokonaispinta-alasta. Kolin kansallispuiston säännöllisen hoidon piirissä olevien perinneympäristöjen kokonaispinta-ala oli hankkeen alkaessa 26 hehtaaria. Hankkeen aikana kunnostettiin noin 4 hehtaaria uusia perinneympäristökohteita, joilla aloitettiin säännöllinen niitto tai laidunnus, joten perinnebiotooppiluontotyyppien pinta-alaosuus säilyy 1 %:ssa kansallispuiston Natura 2000 -alueen kokonaispinta-alasta. LIFE-Luonto -tuki mahdollisti useiden paikallisten henkilöiden palkkaamisen erityisesti hankkeen maasto- ja rakennustöihin. Lisäksi hankkeessa työskenteli eri oppilaitosten opiskelijoita, joista useimmat olivat metsäalan koulutuksen saaneita. Osa hankkeen toimenpiteistä toteutettiin ulkoistettuina urakoina, joiden toimittajina käytettiin paikallisia yrittäjiä. Hankkeen tuottama kokemus- ja tutkimusperäinen tietous niin eri menetelmien yleisestä sovellettavuudesta, paikallisista luonnon monimuotoisuuden erityispiirteistä kuin myös toimenpiteiden tavoitteista ja tuloksellisuudesta välittyivät hankehenkilöstön lisäksi myös suurelle yleisölle erilaisten teemapolkujen, opaskirjojen, lehtiartikkeleiden, radiohaastattelujen ja tiedotteiden muodossa. Kolin ennallistamisteemoja ja siihen liittyvää tutkimusta käsiteltiin useissa seminaareissa sekä muissa asiantuntija- ja tutkijatapaamisissa. Hankkeen toimintaa ja saavutuksia on esitelty myös lukuisissa koti- ja ulkomaisille vierailuryhmille järjestetyissä kansallispuistoesittelyissä. Hankkeen toiminnasta saatuja kokemuksia ja sen ohessa käynnistyneen tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää myös muiden Natura 2000 -suojelualueverkoston kohteiden ja niillä käynnistettävien LIFE-Luonto -rahoitteisten ennallistamis- ja luonnonhoitotoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.