Tulokset ja vaikuttavuus

Hankkeessa on arvioitu energiapuun saatavuuden ja elävän puuston hiilen määrän kehitystä suhteessa ilmastonmuutokseen soveltaen uutta ilmastonmuutoksen kasvuvaikutusten laskentamenetelmää, jossa voitiin yhdistää metsäaluetason suunnittelu ja käsittelyn optimointi puu- ja metsikkötason kasvuennusteisiin ensimmäistä kertaa tämän kaltaisissa laskelmissa. Hankkeessa kehitetty karikesadannan mallinnus puiden kasvuun sitoen mahdollistaa osaltaan kokonaisvaltaisemmat laskelmat metsien hiilitaseesta, kun laskentasysteemissä voidaan jatkossa huomioida elävän puuston sisältämän hiilen lisäksi myös maahan kertyvä puista variseva aines. Jatkokehitystyössä tämän aineksen maassa tapahtuvan hajoamisen liittäminen mallisysteemiin olisi tärkeää. Metsätuhoriskien arvioimiseksi on tehty kirjallisuusselvitystä, ja tähän mennessä tehdyn työn perusteella jo yksistään hyönteistuholaiset ovat osoittautuneet haasteelliseksi ja laajaksi tutkimuskohteeksi metsävaralaskelmien näkökulmasta. Hyönteistuholaisista on kohtuullisesti saatavissa tietoa ja niiden vaikutukset on arvioitu erittäin merkittäviksi. Näihin lajeihin kuuluvat Suomessa nykyisin laajimpia tuhoja aiheuttavat lajit, kuten esimerkiksi pilkku- ja ruskomäntypistiäiset, kirjanpainajat, tunturi- ja hallamittarit, ja toisaalta lajit, jotka voivat levitä pohjoiseen ilmaston lämpenemisen myötä kuten havu- ja lehtinunnat. Jatkotutkimus potentiaalisimpien tuhohyönteisten määrittelyyn ja niiden suosimien metsien rakennepiirteiden arviointiin on käynnissä. Tehtyjen laskelmien perusteella metsävarojen kehitys olisi tarkastellun 50 vuoden aikana (jakso 2003-2053) vahvemmin riippuvainen valittavasta metsänkäsittelystrategiasta kuin ilmaston lämpenemisen mahdollisesti aiheuttamista lisäkasvuvaikutuksista. Esimerkiksi riippumatta käytettävästä ilmastoskenaariosta metsien maksimaalinen hyödyntäminen (aines- ja/tai energiapuuna) lähitulevaisuudessa vähentää mahdollisuuksia niiden käyttöön tarkastelujakson loppupuolella. Lisäksi analyyseissä havaittiin kuusen päättehakkuista saatavissa olevan energiapuun määrän vähenevän vuoden 2022 jälkeen kaikilla skenaarioilla nykytilanteeseen verrattuna. Tämä lisää tarvetta kehittää muista hakkuista hankittavan energiapuun saatavuutta ja hyödyntämistä, mikäli puuperäisen energiapuun käyttöä halutaan tulevaisuudessa lisätä. Kuitenkin myös ilmastonmuutoksen ansiosta lisääntyvällä kasvulla on vaikutusta metsävarojen kasvuun, puubiomassan saatavuuteen ja puustoon sitoutuvan hiilen määrään, ja tämä vaikutus näkyy etenkin tarkastelujakson loppupuolella, ja esimerkiksi laskentajakson alussa uudistushakkuiden myötä tapahtuva hiilen määrän pieneneminen kompensoituu hyvin kasvavien nuorten metsien kasvun lisääntyessä. Loppuraportti: Alueelliset metsävaraennusteet muuttuvassa ilmastossa - sopeutumistoimien suunnittelu ja riskit (2006-2009)(pdf, 375kb)