Puiden terveydentila rakennetussa kaupunkiluonnossa

Aloitusvuosi

2004

Päättymisvuosi

2005

Tavoitteet

Tutkimuksen päätavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa helpottamaan päätöksentekoa kaatoajankohdan määrittämisessä sekä kehittää rakennetun ympäristön puiden terveydentilan seurantajärjestelmää. Tähän liittyen tutkimuksen tavoitteena on selvittää: mikä on kaupunkipuiden (puisto- ja katupuut) ulkoisten vaurioiden ja sisäisen lahon suhde Suomen olosuhteissa miten tärkeimmät kaupunkipuulajimme: lehmus, vaahtera ja koivu lahoavat erilaisten kolhujen seurauksena mitkä puun osat ovat eri olosuhteissa merkittäviä romahdusriskejä mitkä sienilajit ovat vaarallisia kaupunkipuiden lahottajia Suomen olosuhteissa

Osallistujat

Vastuuorganisaatio

Alkuperäinen vastuuorganisaatio

Metsäntutkimuslaitos

Henkilöt

Hallaksela, Anna Maija


Tulokset

Tulokset ja vaikuttavuus

Materiaali koostuu Helsingin kaupungin keskustan alueen puistoista ja kadun varsilta vuosina 2001-2003 kaatamista puista. Kaadettujen puiden kokonaismäärä on 256 puuta, joista lehmuksia 95 kpl, koivuja 74 kpl sekä vaahteroita 87 kpl. Suurin osa kaadetuista puista oli yli 60 vuotta vanhoja puistopuita.Eräs merkittävä lahottaja itiöemähavaintojen perusteella oli lattakääpä, joka tuhoaa sekä vaahteran että lehmuksen juuria ja runkoa. Runsaslukuisimpana lahottajista esiintyi vaahterankääpä, joka vaivaa vaahteran runkoa vuosikymmenet. Koivun tyypillisimmät lahottajat olivat pakurikääpä ja pökkelökääpä. Mahdollisena tulokaslajina voidaan mainita karstasyylä, jota esiintyi runsaasti Munkkiniemen Kartanopuistossa, Meilahden puistossa ja Kaisaniemen puistossa, ja se vaivasi kaikkia tutkittuja puulajeja.Puulajien merkittävimmät riskikohdat olivat lehmuksella lattakäävän aiheuttama tyven lahoaminen pintapuuhun saakka ja onkalot rungossa, vaahteralla heikot haaraliitokset ja niihin kehittynyt vaahterankäävän laho ja koivulla eri lahottajien aiheuttama rungon ränsistyminen.