Tulokset ja vaikuttavuus

Poronhoidon bioekonomisen mallin avulla tehdyt analyysit osoittavat että tilanteessa, jossa porot saavat ravintonsa vain jäkälälaitumilta, käytössä on selväpiirteinen laidunkierto ja diskonttokorko on 0 %, poronhoidon nettotulot ovat korkeimmat kun jäkälälaidunten jäkäläbiomassa n. 1200 kg/ha (optimitilanne). Diskonttokoron nousu, laidunkierron puuttuminen ja jäkäliköiden tuottavuuden lasku pudottavat optimaalista jäkäläbiomassaa (pienimmillään 700 kg/ha) ja samalla poronhoidon nettotuloja. Porojen saadessa ravintoa talvella jäkäliköiden ohella luppolaitumilta optimaalinen jäkäläbiomassa laitumilla pienenee myös, vaikka poronhoidon nettotulot kasvavat. Samalla luppolaitumet vähentävät porolaidunsysteemiin liittyvää epävakautta tasoittamalla poronhoidon tuottavuuden vuosivaihteluita. Luonnonlaitumiin perustuvissa optimitilanteissa porojen ruokinta ei ole kannattavaa nykyisillä ruokintakustannuksilla (arvio kustannuksista 0,4?/kg rehua). Ruokintakulujen pudotessa riittävän pieniksi ruokintaan perustuva poronhoito voi muuttua kannattavaksi, jolloin jäkälälaitumet ylilaidunnetaan. Samassa tilanteessa myös eloporotuki ja diskonttokoron nousu edistävät ruokintaan perustuvaan poronhoitoon siirtymistä. Tilanteessa, jossa luontaista talviravintoa on laitumilla vähän, eikä talvilaidunten tilaa voida parantaa, ruokinta on myös kannattavaa ja pitää poronhoidon nettotulot positiivisina verrattuna tilanteeseen, jossa ruokintaa ei käytetä. Ruokintaan perustuvassa poronhoidossa nettotulot jäävät kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin luonnonlaitumiin perustuvassa optimaalisessa poronhoidossa. Tarkastellut ratkaisut poromäärän vähentämisessä ylilaidunnettujen jäkälälaidunten elvyttämiseksi optimitilaansa osoittavat, että optimaalinen sopeutumisprosessi on selvästi pidempikestoinen kuin aikaisemmin on arvioitu. Porojen ruokinta sopeutumisprosessin alkuvaiheessa on kannattavaa, koska se pitää poronhoidon tuottavuuden ja nettotulot korkeampana kuin tilanteessa, jossa ruokintaa ei käytetä. Mallin avulla tehdyt analyysit osoittavat, että optimaalinen teurastus painottuu poronhoidossa syksyllä puolivuotiaisiin vasoihin. Vaatimet on optimaalista teurastaa 9,5 vuoden ja hirvaat 5,5 vuoden ikäisinä eli pian sen jälkeen kun niiden lisääntymisarvo ja paino alkavat pudota. Optimitilanteessa hirvaita on porokarjassa vain se vähimmäismäärä, jolla vasontatulos on korkea. Eloporoista 93 % on naaraita. Samalla eri ikäluokissa olevien eloporojen määrä on kummankin sukupuolen osalta tasainen. Mallilla tehdyt tarkastelut osoittavat, että parhaassa lisääntymisiässä olevan hirvaan taloudellinen arvo (varjohinta) on selvästi korkeampi kuin vastaavan vaatimen arvo. Mallin avulla voitiin laskea myös jäkälälaidunhehtaarin taloudellinen arvo sekä vuotuiset nettotulot jäkälälaidunhehtaarilta poronhoidossa. Lumi- ja kaivuolosuhteiden analyysit osoittivat, että syvä lumi ja myöhäinen lumen sulaminen aiheuttivat porojen ravinnon saannille useimmiten vaikeuksia. Poronhoidolle aiheutui ongelmia myös jäisistä lumikerroksista, maajäästä tai sulasta maasta lumipeitteen alla. Työssä havaittiin merkitsevä negatiivinen riippuvuus vasaprosentin sekä talven suurimman lumensyvyyden, lumipeiteajan keston ja lumen tiheyden välillä. SNOWPACK-mallilla ennustettu lumen tiheys eri talvina korreloi merkitsevästi SYKE:n mittauslinjoilta saatuihin lumen tiheysarvoihin. SNOWPACK-malli kykeni arvioimaan suhteellisen luotettavasti myös muita poroille vaikeita lumen rakenteellisia ominaisuuksia. Poronhoidon bioekonomisella mallilla tehdyt analyysit selventävät poronhoidossa ja laitumilla tapahtunutta kehitystä Suomessa. Ne auttavat myös hahmottamaan nykytilannetta ja siihen johtaneita syitä. Myös niitä sopeutumisprosesseja, joita poronhoidossa olisi tehtävä, mikäli talvilaidunten tilaa ja porohoidon kannattavuutta haluttaisiin parantaa, voitiin tarkastella. Mallin kehittäminen jatkuu ja samalla myös mallin toimivuutta arvioidaan käytännössä paliskunnista saatavien aineistojen avulla. Hankkeen tulokset osoittivat myös, että lumen rakenteen vuotuisen vaihtelun ennustaminen SNOWPACK-mallin avulla tuo arvokasta tietoa poronhoidolle. Jatkotutkimuksessa on tärkeää selvittää, voidaanko mallia hyödyntää ennustettaessa, miten lämpenevät talvet vaikuttavat talvisiin laidunolosuhteisiin poronhoidossa.