Tulokset ja vaikuttavuus

Kalanpyydyksillä vierailevat ongelmahylkeet eivät ole satunnaisotos hyljepopulaatiosta. Keväällä pyydyksillä käy kuutteja, syksyllä esiaikuisia ja aikuisia uroksia. Kalastuksen sivusaaliiksi tulleet hylkeet ovat usein heikkokuntoisia. Sivusaaliita vähentää hylkeidenkestävien pyydysten käyttö. Kalastusvahinkojen vähentämiseksi metsästystä pitäisi kohdentaa pyydysten lähellä eläviin uroshylkeisiin syksyllä. Niiden poistaminen vaikuttaa myös vähiten hyljepopulaation tilaan, mutta on käytännössä vaikeaa. Hylkeistä aiheutuu kalastajille eniten vahinkoa keväisin ja syksyisin kun kalastus on aktiivisinta. Suuri osa kalastajista on joutunut siirtymään verkkopyynnistä rysäpyyntiin. Hylkeiden katseluun perustuvaa matkailua järjestää eteläisessä Manner-Suomessa vain muutama yrittäjä. Metsästysmatkailua ei esiinny juuri ollenkaan. Kalastajista vain harvat ovat kiinnostuneet toimimaan hyljematkailuyrittäjinä. Nykyinen metsästys ja sivusaalismäärät eivät uhkaa hyljekantojen kestävyyttä ilmaston lämmetessäkään. Kalastuksen sivusaaliiksi joutuneiden hylkeiden määrä tulisi kuitenkin ottaa huomioon hylkeiden kannanhoidossa. Jos metsästystä lisätään, se tulisi kohdentaa kalanpyydysten läheisyyteen. Metsästysmääräysten muuttaminen voisi vähentää sivusaaliita ja lieventää hylje-kalastus ristiriitoja. Harmaahylkeiden pääasiallinen ravinto koostuu silakasta, ahvenesta, kivinilkasta ja särkikalasoita. Ravinto vaihtelee alueittain, hylkeiden iän ja hyljenäytteiden keruupaikan (kalanpyydysten lähellä vs. muualla) mukaan. Hallit käyttävät keskimäärin 5 kg kalaa vuorokaudessa. Hylkeiden ravintoa selvitettiin useilla, myös uudenlaisilla menetelmillä. Hylkeiden syömien kalojen luiden ja DNA:n tutkimuksella saadaan tietoa hylkeiden ravinnon lajikoostumukseeta ja ravintokalojen koosta. Ravinnon rasvahappojen ja pysyvien isotooppien analyysin avulla voidaan tutkia hylkeiden ravinnonkäytön ajallista ja alueellista vaihtelua. Julkaisuluettelo:Herrero, A., Tiilikainen, R. & Kauhala, K. 2013. Hyljevahingot ja vahinkohylkeet kalastajahaastatteluissa. Riista- ja kalatalous - Tutkimuksia ja selvityksiä, nro 12, 2013. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/rktl_hylje_12_13_web.pdf Reunanen, S. & Mellanoura, J. 2013. Hylje ? vahinkoeläin vai luontoelämys? Riista- ja kalatalous - Tutkimuksia ja selvityksiä, nro 8, 2013. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tutkimuksia_ja_selvityksia_8_2013.pdf Hankkeen työpakettien loppuraportit: Ongelmahylkeet http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/problemseals_Kauhala.pdf Kalastajien haastattelut http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/interviews_summary_Vetemaa.pdf Hyljekannan hoito ja riskien hallinta http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/risk_assessment_and_management_VanhataloRonkainen.pdf Hylkeiden ravinnonkäyttö http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/seal_diet_LundstromKakela.pdf Final reports of project work packages: Problem seals http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/problemseals_Kauhala.pdf Fishermen interviews http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/interviews_summary_Vetemaa.pdf Seal stock management http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/risk_assessment_and_management_VanhataloRonkainen.pdf Seal prey consumption http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/seal_diet_LundstromKakela.pdf Hankkeessa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa tuotettua tietoa ja työkaluja voidaan hyödyntää hyljekantojen hoidossa sekä hylkeiden ja ihmistoiminnan välisen ristiriidan vähentämisessä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.