Tulokset ja vaikuttavuus

Vuosina 2010?2012 tehdyissä tutkimuksissa Saaristo- ja Selkämeren alueella merimetson ravinnosta on löytynyt 29 eri kalalajia. Saaristomeren kolonioissa kokonaismassaltaan runsaimmat saalislajit olivat ahven, särki, kivinilkka, silakka, härkäsimppu, lahna, kiiski ja kuha sekä Selkämerellä silakka, kiiski, särki, ahven ja kivinilkka. Merimetson ravinnon saalislajisuhteissa on ajallista ja paikallista vaihtelua. Ahvenen ja kuhan osuudet massasta vuosina 2010?2012 vaihtelivat seuraavasti Saaristomerellä sisä-, väli- ja ulkosaaristossa sijainneiden kolonioiden ravinnossa: ahven 21?26 %, 24?39 % ja 29?43 % ja kuha 10 %, 2?8 % ja 0?2 %. Merimetso käyttää ravinnokseen ruokailualueellaan runsaana esiintyviä sopivan kokoisia kalalajeja. Merimetso syö pääsääntöisesti 6?25 cm pitkiä kaloja, vaihteluvälin ollessa 3?46 cm. Merimetson syömien ahventen pituuden keskiarvo oli 15 cm (moodi 12 cm; minimi-maksimi 5?29 cm), särjen pituuden keskiarvo oli 15 cm (moodi 13 cm; minimi-maksimi 5?32 cm) ja kuhan pituuden keskiarvo 23 cm (moodi 28 cm; minimi-maksimi 7?40 cm). Merimetson saalistamien ahventen ja kuhien keskikoko on suurempi kuin samalta alueelta pyydetyssä kurenuottanäytteessä. Vuonna 2010 merimetsot pyydystivät Saaristomerellä noin puoli miljoonaa kuhaa (40?60 tonnia) ja 4?5 miljoonaa ahventa (135?200 tonnia). Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin laskemalla kuinka paljon saalista merimetson vuonna 2010 pyydystämät kuhat ja ahvenet olisivat tuottaneet ennen merimetson saapumista vallinneissa oloissa. Kuhat olisivat tuottaneet yli 100 tonnia ja ahvenet yli 300 tonnia saalista pääosin noin viiden vuoden aikana. Vuonna 2011 merimetson pyydystämisen ahventen määrä Saaristomerellä oli yli 8 miljoonaa ja vuonna 2012 yli 7 miljoonaa ja vastaavasti kuhien määrä noin 0,2 ja 0,35 miljoonaa kappaletta. Vuosien 2010?2012 tulosten perusteella merimetson ravinnon käyttö aiheuttaa Saaristomerellä vuositasolla noin 400?500 tonnin ahvensaaliin ja 70?90 tonnin kuhasaaliin vähennyksen verrattaessa tilanteeseen ennen merimetson saapumista. Ympäristö- ja kalatalousviranomaiset ELY -keskuksissa käyttävät tutkimustuloksia päätöksenteon tukena arvioidessaan minkälaisia toimia käytetään sovitettaessa yhteen kalastuksen ja lintujen suojelun intressejä.