Tulokset ja vaikuttavuus

2014: Vuosittaiset tiedot lohen ja taimenen poikastuotannosta, kalastuksesta ja kantavaihteluista kerättiin sähkökalastamalla, vaelluspoikaspyynnillä, kalamerkinnöillä, saalisnäytteillä ja saalistilastoinnilla. Korkea kevättulva haittasi vaelluspoikaspyyntiä Tornionjoella, mutta Simojoen pyynti onnistui hyvin, ja joesta arviointiin vaeltaneen noin 37 000 lohenpoikasta. Kesänvanhojen lohenpoikasten keskitiheys kasvoi uuteen ennätykseen sekä Tornionjoella että Simojoella. Vanhempien lohenpoikasten keskitiheys puolestaan väheni molemmilla joilla. Tornionjoen lohisaalis kasvoi ennätykselliseen melkein 150 tonniin, ja Simojoella saalis kasvoi edellisvuosista 1,2 tonniin. Lohia havaittiin nousevan Tornionjokeen 101 400 ja Simojokeen 3 800 yksilöä. Poikastiheydet meritaimenen kutujoissa kasvoivat suhteessa aikaisempiin vuosiin. Tulokset osoittavat, että Pohjanlahden taimenkantojen tila on vähitellen vahvistumassa, vaikkakin yhä hyvin heikko, ja lohikannat ovat jatkaneet vahvistumistaan. Vuonna 2014 Tornionjokeen nousi kudulle yli 100 000 lohta; missään muussa lohen kutujoessa Euroopassa ei ole arvioitu olleen yhtä suuria nousulohimääriä kahteen vuosikymmeneen. Hankkeen tuloksia hyödynnettiin/raportoitiin ICES:n asiantuntijaryhmissä (2), lausunnoissa (10), lukuisten tulostavoitteiden toteutuksessa (lohi- ja kalatiestrategia, kalastuslain uudistus, kantojen tila ja ennusteet, luontodirektiivi-raportointi, ICES-toiminta, kalatalousvelvoitteiden uudelleenarviointi, vaelluskalakantojen palauttaminen, merialueiden tilan indikaattorit, virkistyskäytön sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset), tieteellisissä artikkeleissa (2), kotimaisissa (7) ja ulkomaisissa (3) esitelmissä, erilaisissa raporteissa (9) mm. tutkimuslaitoksen omissa sarjoissa sekä lukuisissa lehtiartikkeleissa, internet-sivustoilla ja Facebookissa. Tutkimuksesta julkaistiin 5 lehdistötiedotetta.