2022

2024

Ruotsalainen Skogsforsk ja Luke kokoavat tässä projektissa olemassa olevaa tietoa päätehakkuiden vaikutuksista metsäalueen hydrologiaan ja siltä purkautuvien vesien kemiaan. Tutkimuksen keskittyy metsätalouteen Suomessa ja Skandinaviassa ja sen rahoittaa ruotsalainen Skogssällskapet seura. Metsästä saatavaa biomassaa pidetään yleisesti pitkällä aikavälillä kestävänä, ja uusiutuvien materiaalien kysyntä kasvaa yhteiskunnan pyrkiessä vähentämään riippuvuutta fossiilisista kaivannaisista. Päätehakkuu on Ruotsissa ja Suomessa vallitseva metsätalouden menetelmä ja niiden ympäristövaikutuksia on tutkittu laajasti eri puolilla maailmaa. Päätehakkuu vaikuttaa paikalliseen ympäristöön monin tavoin, muun muassa hydrologian, maaperän ja veden kemian sekä mikroilmaston kautta. Hakkuu voi muuttaa veden virtausreittejä, valumien suuruutta ja ajallista jakautumista, mikä usein johtaa orgaanisen aineksen, ravinteiden ja metallien huuhtoutumiseen. Metsätalouden pitkän aikavälin kestävyys on olennaisen tärkeää taloudellisten arvojen, biologisen monimuotoisuuden ja virkistysmahdollisuuksien tulevaisuuden tarpeiden varmistamiseksi, kuten Yhdistyneet Kansakunnat totesi vuonna 1987 raportissaan Yhteinen tulevaisuutemme. Tutkimukset ovat osoittaneet eroja päätehakkuiden vaikutuksissa riippuen siitä missä psassa valuma-aluetta tai mihin vuodenaikaan hakkuut tapahtuvat. Hakkuutavat ja hakkuiden vaikutusten minimointimenetelmät vaikuttavat eri tavalla eri ympäristöissä. Tutkimalla ja vertaamalla vanhoja uusia hakkuututkimuksia, toivomme tunnistavamme prosessit, jotka luovat eroja esimerkiksi eri alueiden välillä ja onko esimerkiksi hakkuumenetelmillä, vuodenajalla, maanmuokkauksella, aikaisemmalla lannoituksella, laskeuman suuruudella, maaperän geologialla, biologialla tai ilmastolla vaikutusta eroihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tiivistää ja syntetisoida olemassa olevaa tietoa päätehakkuun ympäristövaikutuksista ja tunnistaa tietämyksen puutteet.