2007

2011

Hanke tuottaa tietoa ensiharvennuksilta ja erityisesti myöhemmistä harvennuksista saatavan energiapuun korjuumenetelmistä, puuntuotosvaikutuksista ja raaka-aineen laadusta sekä korjuun kannattavuudesta. Se antaa tietoa hakkuumenetelmien vaikutuksesta hakkuutähteen tilajärjestykseen ja tähteen määrään sekä peittävyyden vaikutuksista kasvupaikan ravinnevirtoihin. Taloudellinen tarkastelu on synteesi, joka yhdistää korjuuteknisen ja puuntuotokseen liittyvän tietämyksen. Hankkeen tavoitteena on energiapuutuotannon kustannustehokas lisääminen kasvatushakkuilla vaarantamatta kasvupaikan puuntuotoskykyä tai metsäteollisuuden raaka-aineen saantia.Energiapuun korjuu varttuneen puuston harvennushakkuissa on uusi, tutkimaton aihealue. Hanke tuottaa tietoa myöhemmistä harvennuksista saatavan energiapuun korjuumenetelmistä, puuntuotosvaikutuksista ja raaka-aineen laadusta sekä korjuun kannattavuudesta. Se antaa tiedon hakkuumenetelmien vaikutuksesta hakkuutähteen spatiaaliseen jakaumaa sekä tähteen määrän ja peittävyyden vaikutuksista kasvupaikan ravinnevirtoihin. Taloudellinen tarkastelu on synteesi, joka yhdistää korjuuteknisen ja puuntuotokseen liittyvän tietämyksen. Hankkeen tavoitteena on energiapuuntuotannon kustannustehokas lisääminen vaarantamatta ainespuun tuotantoa tai kasvupaikan puuntuotoskykyä. Osahankkeet:Osahanke1: Energiajakeen talteenotto ja laatuTutkimuksessa selvitetään hakkuutähteen talteenoton tuotos ja kustannus toisen ja kolmannen kehitysluokan kuusikoissa ja männiköissä. Korjuukalustona käytetään ensivaiheessa yksioteharvesteriin ja ajokoneeseen perustuvaa irtotavaran korjuumenetelmää. Toisessa vaiheessa tutkitaan hakkuutähteen paalausta kolmannen harvennuksen jälkeisenä hakkuutähteen talteenoton menetelmänä. Sekä irtotavaran että paalatun hakkuutähteen korjuussa selvitetään korjuuketjun tuotos ja ajankäytön jakauma sekä puustotunnusten vaikutus niihin. Selvitetään molempien korjuuketjujen kustannus eri kehitysasteen puustoissa. Selvitetään irtonaisen ja paalatun hakkuutähteen polttoaineominaisuuksien erot ja muutokset korjuun eri vaiheissa. Lasketaan varastoinnista syntyvä tähteen arvon muutos ja latvaläpimitan vaikutus energiajakeen kertymään.Selvitetään hakkuutähteen spatiaalinen jakauma ja peittävyys männyn ja kuusen ensi- ja väliharvennuksissa. Tietoa käytetään hyväksi osahankkeessa 2.Osahanke 2: Energia- ja ainespuunkorjuun vaikutukset maan ravinteisuuteen ja puuston kasvuun männyn harvennushakkuissaTutkimuksessa selvitetään puunkorjuussa käytettävien uusien joukkokäsittelymenetelmien kasvupaikkavaikutuksia männyn harvennuksessa, kun hakkuutähteet sijoitetaan hajautettuna palstalle, ajouran varteen tai korjataan kokonaan kokopuuna ja verrataan tuloksia perinteiseen yksinpuinhakkuuseen.Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko puunkorjuumenetelmän valinnalla vaikuttaa hakkuutähteen määrän ja sen tilajakauman kautta kasvupaikan ravinteisuuteen ja puuntuotoskykyyn. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää männikön harvennuksessa eri joukkokäsittelymenetelmien ja perinteisen korjuumenetelmän (i) korjuun jälkeistä hakkuutähteen määrää ja sijaintia (ii) hakkuutähteen vaikutusta sen alla olevan maan lämpötilaan, pintakasvillisuuteen ja maan ravinteisuuteen sekä näiden vaikutusten ajallista kestoa sekä (iii) eri puunkorjuumenetelmien vaikutusta puuston kasvuun.Osahanke 3: Aines- ja energiapuun integroidun korjuun kannattavuusTutkitaan kasvatusmetsissä tehtävän yhdistetyn aines- ja energiapuun korjuun kannattavuutta osana metsänkasvatusketjua. Integroitua korjuuta verrataan perinteiseen ainespuukorjuuseen. Tutkimuksessa käytetään hyväksi osahankkeissa 1 ja 2 syntyvää tietoa puunkorjuun kustannustehokkuudesta ja puuntuotosvaikutuksista. Tavoitteena on selvittää energiapuun puustamaksutarve, joka kattaa mahdolliset energiapuun talteenotosta johtuvat lisäkustannukset ja ravinnemenetyksistä aiheutuvat tuotostappiot.