Metsien suojelun vaikutukset puun hankintamahdollisuuksiin ja paikallistalouteen

Aloitusvuosi

2005

Päättymisvuosi

2009

Tavoitteet

Ympäristöarvojen ja metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan yhteensovittaminen on tärkeätä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Yhteensovittamisessa tarvitaan tietoa eri suojelukeinojen ja keinoyhdistelmien (suojelustrategioiden) ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Tämän monitieteisen hankkeen tarkoituksena on kehittää menetelmiä, välineitä ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan tarkastella vaihtoehtoisia suojelu- ja puuntuotantostrategioita ja sovittaa kustannustehokkaasti yhteen puuntuotanto- ja suojeluohjelmia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla – ottaen huomioon eri toimijat ja eturyhmät. Hankkeessa selvitetään jo tehtyjen metsien suojelupäätösten vaikutukset valtakunnallisiin ja alueellisiin puun hankintamahdollisuuksiin, -kustannuksiin, -tuloihin ja työvoiman tarpeeseen sekä tehdään skenaariolaskelmia vaihtoehtoisista suojelustrategioista (osahanke 1). Lisäksi kehitetään ja testataan esimerkkikunnan alueella sekä monilähdeinventointiin (MVMI) pohjautuvia vaihtoehtolaskelmia, joilla voidaan arvioida metsien suojelutoimien kuten metsämantereiden suojelun vaikutuksia paikallisiin puunhankintaolosuhteisiin ja puunjalostusyrityksiin (osahanke 2) että menetelmiä, joiden avulla voidaan tarkastella metsien suojelun paikallistaloudellisia vaikutuksia (osahanke 3). Tuloksia voidaan hyödyntää kansallisen metsä- ja ympäristöpolitiikan valmistelussa sekä ympäristöarvojen ja metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan yhteensovittamisessa alueellisella ja paikallisella tasolla.

Osallistujat

Vastuuorganisaatio

Alkuperäinen vastuuorganisaatio

Metsäntutkimuslaitos

Henkilöt

Kärkkäinen, Leena


Tulokset

Tulokset ja vaikuttavuus

Tulokset Osahanke 1: Alustavia laskelmia suojelun vaikutuksista hakkuumahdollisuuksiin on tehty valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) yhteydessä tehdyissä hakkuulaskelmissa (esim. Nuutinen ym. 2005a). Valtakunnallisia laskelmia VMI10-aineistoon pohjautuen tehdään vuonna 2009, jolloin laskelmissa tarvittava koeala-aineisto on riittävän edustava. Vuonna 2007 painopiste oli Kansallisen metsäohjelman 2015 tueksi tehdyissä skenaariolaskelmissa, jotka toteutettiin yhteistyössä hankkeen 3415 kanssa (Salminen 2007). Osahanke 2: Osahankkeen toiminta vuosina 2005-2007 keskittyi PMO-prosessiin, joka oli osa Interreg IIIB NPP-ohjelman ja MMM:n rahoittamaa kansainvälistä hanketta ELAV (Metsiin perustuvien paikallistason tuotanto- ja käyttömuotojen edistäminen yhteisövetoisella strategisella suunnittelulla, 2005–2007, Metlan hanke 7184). Hankkeessa kehitettiin metsäsuunnittelun toimintomalleja kylätason strategiseen suunnitteluun. Vuonna 2007 valmistui Kolin ja Hattusaaren alueella Suomen ensimmäinen paikallinen metsäohjelma, PMO (Nuutinen ym. 2007). Ohjelmaprosessissa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön Metlan MVMI-aineisto MELA-vaihtoehtolaskelmien lähtötietoina. Ohjelmaprosessi oli vuorovaikutteinen ja esimerkiksi tarkasteltavien vaihtoehtojen sekä tarkastelussa käytettävien kriteerien ja indikaattoreiden määrittelyyn osallistui metsänomistajia, muita yrittäjiä ja kyläläisiä. Lisäksi hankkeeseen kuului metsänomistajien tukea ja neuvontaa, josta vastasivat Pohjois-Karjalan metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys. Hankkeen kansainvälisen verkoston puitteissa järjestettiin vuonna 2006 Kolilla kansainvälinen metsäsuunnitteluseminaari, jonka esitelmät julkaistiin Metlan työraportissa 38 (Nuutinen ym. 2006b;Nuutinen 2006;Kärkkäinen 2006). Lisätietoja ELAV-hankkeesta: http://www.elavproject.com/fi Osahanke 1+2: TUK-ohjelman ohjausryhmän edustajat korostivat hankkeen alussa, että osahankkeen 1 vaikutusanalyyseissä tarvitaan paikkaan sidottua tietoa. Palautteen kannustamana hankittiin yhdessä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen Keskusmuseon kanssa Ympäristöministeriöltä rahoitus hankkeelle ”Liito-oravan (Pteromys volans) elinympäristöt Etelä-Suomessa ja niiden kehittyminen eri hakkuuskenaarioissa 2005-2055” (Metlan hanke 7243), jossa on tarkoitus testata osahankkeessa 2 kokeiltua MVMI-MELA-skenaariolaskentaa koko Etelä-Suomen alueelle. Hanke tuottaa tietoa mm. metsien käytön ja metsien tulevan kehityksen välisistä riippuvuuksista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista. Lisätietoja hankkeesta. Osahanke 3: YM myönsi rahoituksen Metlan ja Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen yhteiselle hankkeelle ”Metsien suojelun paikallistaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset syrjäisellä maaseudulla”, minkä myötä osahanke erotettiin itsenäiseksi hankkeeksi (7254) suoraan TUK-ohjelman vetäjän alaisuuteen. Uuden hankkeen vastuututkijana toimii Eero Vatanen. Lisäksi hankkeen eri osioiden tueksi on tarkasteltu – yhteistyössä mm. hankkeen 3419 tutkijoiden kanssa – ympäristöarvojen ja metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan yhteensovittamiseen liittyviä lähestymistapoja (von Gadow ym. 2007a,b) ja kehitetty yhteensovittamisessa tarvittavia menetelmiä ja välineitä (Nuutinen ym. 2006a) sekä vaikutusarvioissa tarvittavia kriteereitä ja indikaattoreita (Kärkkäinen et al. 2005a, Mattila & Nuutinen 2007). Kehitettyjä menetelmiä on testattu mm. alueellisten metsäohjelmien (2001–2005) vaikutusanalyysissä (Metlan työraportti 12: Nuutinen ym. 2005b). Vaikutusanalyysissä käyttöön otettuja monimuotoisuusindikaattoreita jalostettiin edelleen ja testattiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kanssa Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueella. Tulokset julkaistiin osana Suomen biodiversiteettiohjelman arviointia (Suomen ympäristö 770;Kärkkäinen ym. 2005b;Auvinen ym. 2007).