Männyn laatutekijät puutuoteteollisuudessa
Aloitusvuosi
Päättymisvuosi
Tavoitteet
Osallistujat
Vastuuorganisaatio
Alkuperäinen vastuuorganisaatio
Henkilöt
Tulokset
Tulokset ja vaikuttavuus
Päätehakkuumäntyä koskevissa tutkimuksissa tutkitaan ja verifioidaan puutuoteteollisuuden jatkojalostuksessa mielenkiintoisia mäntyraaka-aineen alueellisia erityisominaisuuksia ja niiden vaihtelua kolmella alueella Suomessa ja kahdella alueella Ruotsissa ja arvioidaan ominaisuuksien hyödyntämispotentiaalia tuotannossa ja tuotteiden markkinointiargumentaatiossa. Erityiskysymyksenä tutkitaan Lapin ja Koillismaan mäntyä suhteessa Keski-Suomesta ja Saimaan alueelta saatavaan mäntyyn. Tähän mennessä on tehty vertailut runkojen teknisestä laadusta ja erilaisten sahapuun saantoa rajoittavien vikojen esiintymisestä sekä hakkuukertymän rakenteesta sovellettaessa erilaisia puutavaralajien yhdistelmiä (tyvitukki, normaalitukki, pikkutukki, lyhyttukki). Lisäksi on tehty laboratoriokokeita männyn eri alueilta peräisin olevan sydän- ja pintapuun lahonkestävyydestä, laajat tutkimukset sahatavaran oksikkuusrakenteesta silmällä pitäen aihiotuotantoa teknisesti ja visuaalisesti vaativia käyttötarkoituksia varten ja esikokeita pinta- ja sydänpuun väristä, värin tasaisuudesta ja sen muuttumisesta UV-A säteilyssä sisustuskäyttöä ajatellen. Harvennusmäntyä on käsitelty useissa osatutkimuksissa. Metlan, VTT:n ja puutuotesektorin yritysten laajassa yhteishankkeessa Harvennusmännyn hankinnan ja sahauksen kehittäminen on määritetty laajasti erilaisten mäntyharvennusleimikoiden ja niistä saatavan puutavaran ja puuaineen ominaisuudet, soveltuvuus ja valintakriteerit sahateollisuuden raaka-aineiksi ja edelleen täsmämateriaaleiksi jatkojalostettuihin puutuotteisiin. Erityisesti on tutkittu pikku- ja lyhyttukin ja niiden pituusvaihtoehtojen vaikutukset hakkuukertymän rakenteeseen, laatuun ja arvoon, harvennusmännyn soveltuvuuteen sahapuuksi sahaussaannon, tuotejakauman ja arvosaannon perusteella sekä harvennusleimikon korjuukustannuksiin ja puutavaran tehdashintaan. Lisäksi on määritetty harvennuksissa poistettavien runkojen ulkoisen ja sisäisen oksikkuuden yhteydet ja laadittu regressiomallit, joilla voidaan määrittää kriteerit puuston ulkoisille ominaisuuksille pyrittäessä halutun tasoiseen sahapuun kertymään eri sahapuutavaralajiyhdistelmillä.Toisessa hankkeessa tutkittiin ensiharvennusmänniköissä, minkälaatuista ja -arvoista päätehakkuupuuta voidaan tulevaisuudessa odottaa harvennusmänniköistä. Samalla tutkittiin ajourien ja niiden sijoittelun vaikutukset sekä jäävän puuston että hakkuukertymän määrään ja laatuun, turvemailla erityisesti suhteessa ojastoon. Kolmannessa hankkeessa tehtiin vertailuja ensiharvennusmännyn ja –kuusen teknisestä laadusta ja hakkuukertymän rakenteesta vaihtoehtoisin puutavaralajein turvemailla ja kivennäismailla, ja tehtiin päätelmiä sekä jäävän puuston tulevasta sahapuukelpoisuudesta että hakkuukertymän soveltuvuudesta pikkutukin tai pyöreän rakennuspuun hankintaan. Käynnissä ovat tutkimukset harvennusmännyn puutavaran ja puuaineen fysikaalisista ja mekaanisista ominaisuuksista, jotta voidaan täsmentää tietoja potentiaalisista puutuotteista ja mekaanisen jalostuksen kehittämiskohteista ja –mahdollisuuksista.