2002

2006

Vaikka juurikäävän ennakkotorjunnassa on päästy hyvään vauhtiin tutkimustarve ei ole vähentynyt, nyt kun juurikäävän biologisen torjunnan lisääminen on hyväksytty sertifiointikriteeriksi metsien kestävän hoidon ja käytön sertifiointijärjestelmässä ja torjunnan rahoitustukea on lisätty (laki 350/2001, asetus 560/2001). Kantokäsittelyn laajakin käyttö näkyy lahovikaisen puutavaran vähenemisenä vasta monien vuosien kuluttua. Kantokäsittely ei myöskään ratkaise kaikkia lahottajasienistä metsätaloudellemme aiheutuvia ongelmia, ja se luo uusia tutkimustarpeita etenkin käsittelyn pitkäaikaisvaikutusten ja laadunvalvonnan osalta.Hankkeessa tuotetaan kansainvälisen tason täyttävää, metsätaloudellisesti tärkeisiin lahottajasieniin liittyvää perustutkimusta, kehitetään uusia lahontorjuntakeinoja sekä viedään lahottajasienitutkimuksissa saatuja tuloksia käytännön metsätalouteen. Lisäksi osallistutaan ajankohtaisiin, tuloksia soveltaviin yhteistutkimuksiin sekä kirjoitetaan tyvi- ja juurilahoa käsittelevä kirja käytännön tarpeisiin. Ensivaiheen tulos- ja toimintatavoitteet ovat seuraavat: 1) Jatketaan hankkeissa 3206 aloitettua juurikääpä- ja mesisienilajien selvitystä kansainvälisenä yhteistyönä. Tehdään kantokäsittelyyn liittyvää perustutkimusta ja kehitystyötä sekä laboratoriossa että maastossa, ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös vanhoja maastokokeita. 2) Aloitetaan kantokäsittelyn pitkäaikaisseuranta ja laadunvalvonta sekä selvitys nuoren metsän kunnostuksen vaikutuksesta juurikääpätuhoihin. 3) Jatketaan yhteistyötä aiempien yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. metsäteollisuus, Metsäteho, Kemira, VTT, ulkomaiset tutkimuslaitokset) sekä suunnitellaan yhteistyönä ajankohtaisia käytännön metsätaloutta ja päättäjiä kiinnostavia tutkimusaiheita, joille on saatavissa ulkopuolista rahoitusta.