Jalostushyöty ja geneettinen monimuotoisuus jalostetussa metsänviljelyaineistossa

Aloitusvuosi

2002

Päättymisvuosi

2006

Tavoitteet

Metsänjalostuksen tulokset hyödynnetään metsänviljelyn kautta. Jalostettu metsänviljelyaineisto tuotetaan suvullisesti, sitä varten perustetuissa siemenviljelyksissä. Kun metsikkösiemenen sijasta käytetään siemenviljelyksillä tuotettua geneettisesti ja fysiologisesti hyvälaatuista siementä, voidaan metsikön kasvua nopeuttaa ja puiden laatua parantaa. Tutkimushankkeen tavoitteena on kartuttaa tietoa jalostetun metsänviljelyaineiston ominaisuuksista sekä kehittää menetelmiä, joilla siemenviljelysten osittain ristiriitaiset tavoitteet siementuotannon, jalostushyödyn ja geneettisen monimuotoisuuden suhteen voidaan sovittaa yhteen. Näitä tavoitteita varten tarvitaan tietoa pluspuiden jalostusarvosta, kukinnan ja siemensadon vaihtelusta, kukintafenologiasta, siitepölyn kulkeutumisesta ja pölytystapahtumasta sekä käpy- ja siementuhoista. Metsänjalostuksen tulosten tehokkaampaa hyödyntämistä varten tarvitaan tietoa myös erilaisista jalostetun metsänviljelyaineiston käyttöön liittyvistä menetelmistä, esimerkiksi siemenen kokolajittelusta taimitarhoilla ja siemenviljelyssiemenen käytöstä metsäkylvöissä.Siemenviljelysten toimivuutta ja jalostetun metsänviljelyaineiston ominaisuuksia on tutkittu aiemmin lähinnä Jalostus- ja siementuotantopopulaatiot (3076) hankkeessa. Nyt esiteltävän hankkeen toiminnan pääpaino on Punkaharjun tutkimusasemalla, mutta tärkeitä toimintayksikköjä ovat myös Parkanon tutkimusasema ja Vantaan tutkimuskeskus. Hankkeella on yhteistyötä useiden metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tutkimushankkeiden kanssa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on yhteistyö Metlan ulkopuolelle: Helsingin ja Oulun yliopistoihin, siemenviljelysten omistajiin (Forelia Oy, Tapio ym.) sekä alan tutkijoihin Ruotsissa ja Puolassa.

Osallistujat

Vastuuorganisaatio

Alkuperäinen vastuuorganisaatio

Metsäntutkimuslaitos

Henkilöt

Nikkanen, Teijo


Tulokset

Tulokset ja vaikuttavuus

Siemenviljelyssiemenen ja metsikkösiemenen käyttöä metsäkylvössä selvittävässä osahankkeessa on perustettu kaikkiaan 10 maastokoetta (4 paikkakuntaa, 3 kylvövuotta). Ensimmäiset kokeet perustettiin vuonna 2002. Alustavien, enimmillään kolmea kasvukautta koskevien tulosten perusteella näyttää siltä, että siementyyppi ei vaikuta syntyvien taimien määrään. Kummankin siementyypin sisällä on suuria eroja syntyvien taimien määrässä yksittäisten siemenerien välillä. Tätä eroa voidaan selittää siemenen laboratorioitävyydellä. Siemenviljelyssiemenestä syntyneet taimet ovat selvästi pitempiä kuin metsikkösiementaimet. Kylvökokeiden tuloksia esitellään Parkanossa 8.6.2006 pidettävällä retkeilyllä (ohjelma ja kutsu). Kuva- ja tekstimuotoinen kertomus metsänjalostajien kokouksesta Komissa, missä esiteltiin myös tämän hankkeen tuloksia.