Alueellisen keskittymisen vaikutukset metsä- ja puualan pk-yritysten kilpailukykyyn ja työllisyyteen

Aloitusvuosi

2001

Päättymisvuosi

2003

Tavoitteet

Osahanke a) Metsäsektorin kasvun alueelliset työllisyysvaikutukset. 2001-2003 Elovirta, Pertti Tutkimuksen tavoite on kaksitasoinen: toisaalta KMO:n työllisyystavoitteiden toteutumisen seuranta ja muita hallinnon suunnittelu- ja seurantatehtäviä palveleva osa ja toisaalta teoreettinen osa, jossa Suomen metsäsektorin työllisyysvaikutuksia tarkastellaan luonnonvaratehokkuuden ja myrdalilaisen alueellisen erilaistumisen teoriakehikkojen valossa. Tutkimuksen ensimmäisen tason tavoitteilla haetaan vastausta kysymyksiin. - kuinka metsäsektorin kasvu on vaikuttanut metsäalan työllisyyteen kokonaisuutana - kuinka metsäsektorin ja metsäklusterin työllisyysvaikutukset ovat kohdentuneet eri osatoimialoille alkutuotannossa, jalostuksessa, jatkojalostuksessa ja klusterivaikutuksina - miten metsäsektorin työllisyys on jakautunut alueellisesti maakunnittain ( NUTS 3-tasolla ), metsäsektorin työllissyyden rakenne alueittain ja alueellisten työllisyysrakenteiden kehitystrendit Tutkimuksen toisen tason tavoitteena on metsäsektorin sosiaalisen kestävyyden analyysi alueittain menetelmänä työpanosintensiteettikerroinanalyysi ja erityisesti alueellisen sosiaalisen kestävyyden ajallinen dynamiikka. Yleisempänä teoreettisena viitekehyksenä käytetään analyysin kytkemistä luonnonvaratehokkuus- konseptiin. Tavoittena on edelleen tarkastella saatuja tuloksia Myrdalin klassisen alueellisen erilaistumisen teoriakehikon valossa ja analysoida, onko sillä edelleen selitysvoimaa tutkittavan ilmiön ymmärtämisessä, kuten sillä on ollut Suomen metsäsektorin taloushistoriallisessa tarkastelussa ja sovellusalan kasvaessa metsäklusterikäsitteen suuntaan. Osahanke b) Pk-yritysten alueellisen yhteistyön muodot ja kilpailukyky. 2001-2003 Selby, Ashley, Petäjistö Leena Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti metsä- ja puualan pk-yritysten alueittaisen keskittymisen vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Siinä selvitetään yritysten välisten yhteistyömuotojen (esim. alihankinta, verkosto) vaikutusta yrityksen ja toimialan kilpailukykyyn. Tarkoituksena on selvittää onko Suomessa jo olemassa olevilla alueellisilla keskittymillä edellytyksiä kehittyä varsinaisiksi erikoistuneiksi teollisuuskeskittymiksi (Industrial districts). Jos edellytyksiä löytyy on tarkoituksena pohtia instrumentteja kehityksen vahvistamiseksi.

Osallistujat

Vastuuorganisaatio

Luonnonvarakeskus

Alkuperäinen vastuuorganisaatio

Metsäntutkimuslaitos

Henkilöt

Selby, Ashley

Tulokset

Tulokset ja vaikuttavuus

Tutkimuskohteena olivat eteläpohjalaiset puualan pk-yritykset ja niiden välinen yhteistyö. Tulosten perusteella puualan pk-yrityksillä voidaan katsoa olevan alueellisia yhteistyömahdollisuuksia: alueen yrittäjäilmapiiriä pidettiin hyvänä ja alihankintatoiminnassa oli tavalla tai toisella mukana kaksi kolmesta haastatellusta yrityksestä. Tätä syvällisempää yhteistyötä harjoitti joka viides yritys. Vaikka Etelä-Pohjanmaalla oli yritysyhteistyöstä myös hyvinkin kielteisiä kokemuksia, uskoivat haastatellut yhä yhteistyön mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Olennaista mainittiin kuitenkin olevan, että toiminnan täytyy olla hyvin organisoitua ja odotettavissa olevien hyötyjen nähtävissä jo suunnitteluvaiheessa.Taloudellisia sitoumuksia sisältävään yhteistyöhön ryhtyminen edellyttää ainakin jonkintasoisen taloudellisen informaation luovutusta tuleville kumppaneille. Tietoa tarvitaan sekä liiketoiminnan ohjaukseen että luottamuksen aikaansaamiseen. Puolet tutkimukseen osallistuneista yritysten edustajista piti tilinpäätöksensä sisältöä kuitenkin liikesalaisuutenaan. Tällä voi olla vaikutusta alueen tuleviin yhteistyömahdollisuuksiin ja siinä tarvittavan luottamuksen aikaansaamiseen.Pienyrittäjän näkökulmasta viranomaisyhteistyö ei tutkimuksessa haastateltujen mukaan ole ollut alueella aina onnistunutta. Kritiikki kohdistui viranomaisten tapaan suhtautua pienyrittäjiin ja heidän liiketoimintaansa sekä myös julkisen sektorin tuki- ja informaatiojärjestelmien joustamattomuuteen. Tämä korostaa yhteiskunnan vastuuta yrityskulttuuria edistävien rakenteiden jatkuvassa kehittämisessä niin viranomaistahojen kuin kouluttajienkin toiminnan näkökulmasta.Aineisto pyrittiin aluksi hankkimaan postikyselyllä, johon yrittäjät eivät kuitenkaan olleet halukkaita vastaamaan. Aineiston keruu toteutettiin lopulta puhelinhaastatteluilla.