Tulokset ja vaikuttavuus

Taloudellisesti tärkeiden ominaisuuksien heritabiliteetti on nuorien männyn jälkeläiskokeiden perusteella alle 0,40. Myös useimmat männyn kasvu- ja laatuominaisuuksien geneettisistä korrelaatioista ovat verrattain alhaisia ja jalostuksen kannalta edullisia.(Kasvun ja puuaineen tiheyden välillä on kuitenkin selvä negatiivinen korrelaatio).Metsänjalostuskokeiden rutiinimittausten tehostaminen on mahdollista vähentämällä mitattavien puiden lukumäärää koeruudun sisäisen otannan avulla. Genotyyppi-ympäristö yhdysvaikutus puun pituudessa on männyn jälkeläiskokeissa kohtalaisen voimakas. Viljaville kasvupaikoille perustetut testaustarhakokeet antavat yleisesti ottaen nopeammin ja luotettavampaa tietoa kuin metsämaalle perustetut kenttäkokeet.Pitkän tähtäyksen jalostusstrategia on kehitetty yhteistyössä Metsänjalostussäätiön kanssa ja julkaistu populaatiokäsitteisiin liittyvä katsaus.Jalostussukupolven koostamisessa kannattaa usein käyttää hyväksi sekä vanhemmais- että jälkeläissukupolvea. Vanhemmaispolven parhaat puut kannattaa yleensä siirtää sellaisinaan seuraavalle jalostuskierrokselle, kun taas keskinkertaiset puut on parempi korvata niiden parhailla ilmiasun perusteella valituilla jälkeläisillä. Tekijät, jotka suosivat jälkeläisten valintaa ovat alhainen valinnan intensiteetti valittaessa vanhempia, isien korkea geneettinen taso, suuri perhekoko ja korkea heritabilitetti.Päivitettävä testaustulosrekisteri on kehitetty käytännön työkaluksi ja talletettu siihen pluspuiden jalostusarvotiedot.Päätehakkuuikää lähestyvien rauduskoivujälkeläisten kasvussa ja rungon ulkoisessa laadussa on selviä eroja, jotka ainakin osittain ovat geneettisiä.Kenttäkokeet rauduskoivun mikrolisättyjen taimien metsänviljelykelpoisuudesta osoittavat, että huolellinen kloonivalinta ja testaus ovat välttämättömiä ennen kaupallista lisäystä.