Metsäjäniksen populaatiodynamiikkaa

Aloitusvuosi

1998

Tavoitteet

Selvittää jänisten populaatiodynamiikkaa, elinpiirien kokoa ja käyttöä sekä talviruokinnan, loisten ja petojen vaikutusta jäniskantaan.

Osallistujat

Vastuuorganisaatio

Alkuperäinen vastuuorganisaatio

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Henkilöt

Kauhala Kaarina

Liittyvät organisaatiot

Helsingin yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Metsäntutkimuslaitos

Tulokset

Tulokset ja vaikuttavuus

Olemme tutkineet jäniskannan ikärakennetta ja lisääntymistehoa keräämällä metsästäjiltä jänisnäytteitä. Olemme myös tehneet jänisten radioseurantaa elinpiirien ja elinympäristön käytön selvittämiseksi sekä Hämeessä (Evo) että Oulun lähellä. Jänisten talviruokintaa on tehty kolmella alueella: Evolla, Oulun lähellä ja Pohjois-Savossa (Lapinlahdella). Kaikilla koealueilla on tehty jänisten lumijälkilaskennat kannan tiheyden arvioimiseksi. Myös riistakolmioaineistoja on hyödynnetty tutkimuksessa. Jänisten elinpiirit ovat Suomessa noin 200 ha. Elinpiirit ovat suurimmat kevättalvella, mutta pienenevät kesän mittaan tarjolla olevan ravinnon määrän kasvaessa. Jänisnaaras tuottaa keskimäärin kaksi poikuetta ja 7.7 poikasta kesän aikana. Lisääntymisteho on suurin kasvavan kannan alueella ja pienin, kun kanta on aallonpohjassa. Kuolleisuus on suurinta kannan laskuvaiheessa. Jäniskanta kasvoi talviruokinta-alueilla, mutta ruokinta ei vaikuttanut kannanvaihteluun. Ruokinta-alueen naaraat olivat kevyempiä ja niiden lisääntymisteho oli heikompi kuin kontrollialueilla. Ketun vaikutus jäniskantaan vaihtelee maan eri osissa jänis- ja kettutiheyden sekä jäniksen kannanvaihtelun vaiheen mukaan.

Muut tiedot

Avainsanat

Elinpiirit, Kannanvaihtelut, Loiset, Metsäjänis, Pedot, Populaatiodynamiikka, Riista, Talviruokinta