Supikoira ? tulokaspeto, Supikoiran vaikutus alkuperäiseen eläimistöömme

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää supikoiran vaikutusta alkuperäiseen eläimistöömme. Työssä selvitettiin 1) supikoiran ravintoa ja siten sen saalistuksen mahdollista vaikutusta etenkin vesilintuihin sekä 2) supikoiran ja mäyrän elinympäristön- ja ravinnonkäytön samankaltaisuutta eli mahdollista kilpailua. Tärkeimmät tutkimusmenetelmät olivat supikoirien ja mäyrien radioseuranta ja ulosteanalyysit. Työtä tehtiin Ruissalossa Turun edustalla ja Tuuloksessa Kanta-Hämeessä. Pienpetojen pesät ja käymälät kartoitettiin mahdollisimman tarkasti työhön koulutettujen koirien avulla.

Osallistujat

Vastuuorganisaatio

Alkuperäinen vastuuorganisaatio

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Henkilöt

Kauhala Kaarina

Liittyvät organisaatiot

Helsingin yliopisto
Turun yliopisto
CITY OF TURKU

Tulokset

Tulokset ja vaikuttavuus

Supikoiran ja mäyrän elinympäristönkäyttö oli erilaista eri alueilla. Ruissalossa supikoirat suosivat kosteita niittyjä ja avoimia lehtimetsiä, joissa oli runsas aluskasvillisuus, mutta latvuston peittävyys on alle 30 %. Mäyrä sen sijaan suosi vanhoja tammi-pähkinälehtoja ja lehtomaisia sekametsiä, joissa oli runsas puusto mutta niukka aluskasvillisuus. Supikoiran ja mäyrän elinpiirien ydinalueet olivat näin ollen yleensä vierekkäin, vaikka elinpiirit olivat päällekkäisiä. Tulos osoittaa, että sellaisilla alueilla, missä kummallekin lajille on tarjolla parasta elinympäristöä, ne jakavat elinympäristönsä käyttäen hieman eri alueita elinpiiriensä sisällä. Toisaalta Tuuloksessa supikoirien ja mäyrien ydinalueet olivat paljolti päällekkäin. Tuuloksessa ei ole runsaasti tarjolla kosteita niittyjä ja avoimia lehtimetsiä supikoiralle ja vanhoja lehtoja mäyrälle. Supikoira ja mäyrä ovat kuitenkin hyvin sopeutuvaisia ja voivat käyttää monia erilaisia elinympäristöjä. Tuuloksessa molemmat lajit suosivat hyvin samankaltaisia alueita: reheviä sekametsiä ja pellonreunoja. Tuuloksen mäyräkanta on harvempi kuin Ruissalon, mikä saattaa johtua joko kilpailusta supikoiran kanssa tai huonommasta elinympäristöstä. Kilpailun todentamiseksi supikoirat tulisi poistaa alueelta ja seurata poiston vaikutusta mäyrän elinympäristönkäyttöön. Supikoiran ja mäyrän käymälöiden kartoitus paljasti, että varsinkin Ruissalossa ne ovat hyvin usein aivan vierekkäin: joka toisen mäyrän käymälän vieressä oli supikoiran käymälä. Tämä viittaa siihen, että lajien välillä voi olla kilpailua elintilasta. Käymälöistä kerättyä ulosteaineistoa on analysoitu ja tulokset valmistuvat syksyn 2011 aikana. Julkaisuluettelo:Kauhala, K. & Auttila, M. 2010: Estimating habitat selection of badgers - a test between different methods. - Folia Zoologica 59: 16-25. Sutor, A., Kauhala, K. & Ansorge, H. 2010: Diet of the raccoon dog (Nyctereutes procyonoides) ? a canid with an opportunistic foraging strategy. - Acta Theriologia 55: 165-176. Kauhala, K. & Auttila, M. 2010: Habitat preferences of the native badger and the invasive raccoon dog in southern Finland. - Acta Theriologica 55: 231-240. Kauhala, K., Schregel, J. & Auttila, M. 2010: Habitat impact on raccoon dog Nyctereutes procyonoides home range size in southern Finland. - Acta Theriologica 55: 371-380. Viranta, S. & Kauhala, K. 2011: Increased carnivory in Finnish red fox females ? adaptation to a new competitor? ? Annales Zoologici Fennici 48(1): 17-28. Kauhala, K. & Kowalczyk, R. 2011: Invasion of raccoon in dog in Europe: history of introduction, colonization, and threat to the native fauna. ? Current Zoology 55: 584-598. Kauhala, K. & Holmala, K. 2011. Landscape features affect home range size of northern badgers (Meles meles). - Annales Zoologici Fennici 48: 221-232.

Muut tiedot

Avainsanat

Supikoira