Lisääntynyt syöpien esiintyvyys on yksi suurista ihmiskunnan tulevaisuuden terveyshaasteista. Onkolyyttinen virusterapia on yksi mahdollisista vastauksista tähän haasteeseen. Muunneltu herpes simplex virus 1 (HSV-1) on hyväksytty onkolyyttiseksi lääkkeeksi joka etsii ja tuhoaa syöpäpotilaiden syöpäsoluja. Viruksen aktiivinen jatkokehitys yhä turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi lääkkeeksi tarvitsee avukseen entistä tarkempaa tietoa viruksen infektiomekanismeista. HSV-1:den monistuessa lyyttisessä infektiossa, se siirtää solun oman DNAn tuman reunoille mahdollistaakseen tehokkaan uusien virusten muodostamisen tuman keskellä. Tuman reunoille työnnetyn DNAn on havaittu muodostavan esteen uusien viruspartikkeleiden tumasta poistumiselle. Virusten kulkeutumista solun DNA:n läpi kohti tumakalvoa on kuvailtu aiemmissa tutkimuksissa, mutta tapahtumaan liittyvät mekanismit ovat jääneet selvittämättä. Näiden mekanismien selvittäminen auttaisi tehokkaamman ja turvallisemman onkolyyttisen viruslääkkeen kehittämisessä. Tässä projektissa tutkitaan biokemiallisten ja biofysikaalisten tekijöiden, kuten kalsiumin konsentraation ja paikallisen molekyylitiheyden, vaikutusta viruskapsidien liikkeseen ja vapautumiseen elävän isäntäsolun tumasta. Tutkimuksessa käytetään uudenlaisia fluoresoivia biosensoreita ja fluoresenssin elinaikamikroskopiaa, joiden avulla biokemiallisia ja biofysikaalisia mittauksia voidaan tehdä aivan uudella tavalla korkean tarkkuuden mikroskooppikuvista. Tehtävä tutkimus suoritetaan Jyväskylän yliopistossa, joka tarjoaa ainutlaatuisen tutkimusympäristön bioturvatason 2 patogeenitutkimukselle edistyneellä fluoresenssin elinkikämikroskoopilla Leica SP8 Falcon. Tämä projekti pyrkii kartoittamaan perustavanlaatuisten biologisten tekijöiden vaikutusta virusinfektion etenemiseen, ja sillä onkin potentiaalia tieteen merkittävään uudistamiseen. Onkolyyttisten lääkkeiden kehityksen lisäksi, tutkimus voi tarjota uusia työkaluja myös muiden ihmisen patogeenien tutkimukseen.

2026

2027