Kaupunkipuita käytetään ratkaisemaan kaupunkien ympäristöhaasteita niiden tuottamien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden vuoksi. Ne sitovat hiilidioksidia ja hulevesiä, ja viilentävät ympäristöä paikallisesti. Merkittävä osa puiden ekosysteemipalveluista liittyy suoraan niiden fysiologisiin toimintoihin kuten yhteytykseen tai haihdutukseen, joten pystyäkseen tuottamaan toivottuja hyötyjä puiden on kyettävä toimimaan normaalisti. Kaupunkiympäristöt kuitenkin eroavat puiden luonnollisista elinympäristöistä ja niiden stressitekijät, kuten katukivetysten aiheuttama kuivuus ja saasteet voivat heikentää puiden toimintakykyä. Osa kaupunkiympäristöjen piirteistä voi olla puille myös edullisia. Näiden positiivisten ja negatiivisten tekijöiden ristiaallokossa kokonaiskuva puiden todellisista mahdollisuuksista toimia kaupunkien ympäristöongelmien ratkaisuina on epäselvä. Tässä tutkimuksessa määrittelen erilaisten kaupunkiympäristöjen ja niiden hyödyllisten ja haitallisten tekijöiden vaikutuksista puiden fysiologisiin toimintoihin ja niihin liittyviin ekosysteemipalveluihin, sekä puiden stressitasoon. Ensin tutkin puiden stressisignaaleja ja fysiologisia toimintoja toisistaan eroavissa kaupunkiympäristöissä vertaillakseni ympäristöjen vaikutuksia puihin. Toiseksi teen inventoinnin puiden näkyvistä stressisignaaleista määritelläkseni kuinka suuri osa kaupunkipuista kokee stressiä ja mihin rakennetun ympäristön piirteisiin stressi liittyy. Kolmanneksi vertailen jatkuvien ja pistemäisten mittausten avulla stressille alttiiden ja terveiden puiden stressisignaaleja ja ekosysteemipalveluihin liittyviä fysiologisia toimintoja arvioidakseni stressin vaikutuksia ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Tutkimuksen tulokset luovat kokonaiskuvan kaupunkipuiden toiminnasta ja stressitilasta eri olosuhteissa. Ne parantavat ymmärrystä ja laskelmia kaupunkipuiden hyödyistä ja auttavat niiden hoidon suunnittelussa tavalla, joka tukee puiden toimintaa ja kestävää ekosysteemipalveluiden tuottamista.

2023