Väitöskirjassani tarkastelen kielenkäytön näkökulmasta kriisiajan diskursseja koronapandemian viestinnässä ja kielenkäyttäjien välisessä vuorovaikutuksessa: miten eri mediakäyttäjät asennoituvat konfliktiherkkään aiheeseen ja miten nämä asenteet, ajankohtaiset uutiset ja disinformaatiota levittävät valeuutiset kiertävät journalistisessa ja sosiaalisessa mediassa? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää toisaalta miten eri mediakäyttäjät, uutisten kirjoittajista sosiaalisen median käyttäjiin, suhtautuvat koronapandemiaan, toisaalta miten heidän asenteensa heijastuvat viestien sisältöihin ja niiden leviämiseen verkossa. Käytän suomenkielistä uutisaineistoa ja Twitter-aineistoa, jotka ovat koottu yhteistyössä Turun yliopiston teknilliseen ja humanistiseen tiedekuntaan kuuluvan TurkuNLP-kieliteknologiaryhmän kanssa. Otan kriisiajan viestintään uuden monimenetelmällisen otteen, kun tutkin mediakäyttäjien asenteita laadullisen diskurssianalyysin (Pietikäinen & Mäntynen, 2019) ja laskennallisen tekstinlouhinnan ja kieliteknologian keinoin (esim. Blei et al. 2003). Kielenkäytön tutkimus kriisiajan viestinnässä on tähän asti jäänyt taka-alalle koronapandemiaa käsittelevän tutkimuksen tarkastellessa kansalaisten asenteita mm. kyselyaineistojen avulla. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa tarkastelen pandemiaviestintää ja mediakäyttäjien siihen liittämiä asenteita suoraan heidän kirjoittamiensa tekstien kautta. Keskityn merkittävään teemaan tutkiessani kriisiajan viestintää digitaalisissa ympäristöissä juuri suomalaisen yhteiskunnan ja suomen kielen näkökulmasta, sillä sen tutkimus jää usein suurten valtakielten varjoon. Tutkimuksestani saatuja tuloksia voidaan hyödyntää yhtäältä kielen- ja viestinnäntutkimuksessa, toisaalta viranomaistoiminnassa ja kriisinhallinnassa tuleviin kriiseihin valmistautuessa.

2023