Kalastus poistaa suuria yksilömääriä ekosysteemistä ja se kohdistuu usein lähes poikkeuksetta kookkaisiin kaloihin. Täten kalastus voi vähentää perinnöllistä ja ilmiasun vaihtelua populaatiossa ja alentaa sen adaptiivista potentiaalia. Tämä puolestaan vaikeuttaa populaation sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin ja/tai ihmisen aiheuttamiin häiriötekijöihin. Käytän kokeellisia valintalinjojani, joita on kalastettu 5 ja joiden on annettu toipua 10 sukupolven ajan, tutkiessani miten kalastusvalinta on muuttanut populaatioiden adaptiivista potentiaalia ja kuinka pysyviä muutokset ovat. Tutkin myös populaatiotason vastetta, kun kalastus aloitetaan uudelleen toipumisen jälkeen ja kun populaatiot samanaikaisesti altistetaan lämpötilastressille. Tulokseni ovat tärkeitä ekologisesti (kehitettäessä kalastusta kestävämpään suuntaan), yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti (suunniteltaessa nykyistä taloudellisempaa kalastonhoitoa). Viisivuotinen tutkimus tehdään Jyväskylän yliopistossa.

2019

2024