Tässä hankkeessa tutkitaan, miten merkityksen näyttäminen on yhteydessä merkityksen kertomiseen. Käytännössä hankkeessa tarkastellaan kehollisen näyttelemisen – konstruoidun toiminnan – ja perinteisen leksikaalisen kielenkäytön – peruskerronnan – suhdetta suomalaisessa viittomakielessä. Toistaiseksi konkreettiset tavat, joilla konstruoitu toiminta kytkeytyy peruskerrontaan kielen sosiaalisen käytön, liikkeiden fyysisen tuoton ja aivoperustaisen merkitysprosessoinnin alueilla ovat jääneet tutkimuksessa vähälle huomiolle. Tässä hankkeessa tehtävä tutkimus tuottaa uutta tietoa näistä tavoista, ja tämän myötä ihmisten käyttämästä kielestä, hyödyntämällä moniulotteisia korpus-, liikekaappaus- ja aivokuvantamisaineistoja. Tutkimuksen suorituspaikka on Jyväskylän yliopiston viittomakielenkeskus. Lisätietoa suomeksi, ks. Jantunen, T. (2018). Viittomakielet hybridisysteemeinä: hämärärajaisuus ja epäkonventionaalisuus osana viittomakielten rakennetta. Puhe ja kieli 38:3, 109-126.

2021

2025