Kerääjäkasvien typpi hyödyksi (KerääjäNhyöty) - hankkeessa kerättiin Jokioisten luomulohkoilta kasvi- ja maanäytteitä, joista määritettiin kasvien typpipitoisuutta ja satoa sekä maan mineraalitypen (ammonium- ja nitraattityppi) määrää. Kasvien ja maan typpianalyysit tehtiin Prodiva/LUKEKAS –hankkeen kenttäkokeista, joissa tutkittiin alus- ja kerääjäkasvien merkitystä viljan jyväsadon ja rikkakasvien menestymisen kannalta. Kokeet olivat varsin laajat, sillä käsittelyinä oli suuri määrä erilaisia aluskasviseoksia ja toisaalta verrattiin yhdellä peltolohkolla muokkaustapoja ja toisella tuotantosuuntia. Muokkaustapakokeessa (Lamminkylän pelto) verrattiin syyskyntöä ja syksyistä kevennettyä muokkausta, tuotantosuuntakokeessa (Lintupajun pelto) kasvinviljelytilaa ja kotieläintilaa. Tuotantosuuntien käsittelyt tosin poikkesivat toisistaan vain kokeiden aloitusvuoden osalta, jolloin kotieläintilan alueelle levitettiin naudan lietelantaa. Molemmat kokeet suoritettiin Luken luomulohkoilla Jokioisilla. Lohkot olivat kokeiden alkaessa juuri ohittaneet luonnonmukaisen tuotannon siirtymävaiheen, ja kokeita edelsi kaksivuotinen puna- ja valkoapilan sekä timotein ja nurminadan siemenseoksella lannoittamattomaan kauraan perustettu kaksivuotinen viherkesanto. Molemmilla pelloilla toteutettiin kaksi koetta: yhdeksän kerääjäkasvia sisältänyt (2015-2017, koe A1) ja neljä kerääjäkasvia sisältänyt (2016-2017, koe A2). Kokeeseen A2 sisällytettiin myös maanäytteet keväällä 2018. Viljelykierto kaikilla alueilla seuraava: v. 2015 ohra, v.2016 syysvehnä ja v. 2017 kevätvehnä.

2025