Merkittävä osa soiden ja metsien ennallistamisesta sekä ennallistamista koskevasta tutkimuksesta on toteutettu eteläisessä Suomessa, jossa suojelualueet ovat kooltaan pieniä ja pirstaleisia, ja niiden luonnontilaisuus on heikentynyt. Pohjois-Suomessa suojelualueet ovat pinta-alaltaan suuria, ja metsätalouden heikentämätkin alueet sijaitsevat luonnontilaisten alueiden yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tästä syystä pohjoissuomalaisten suojelualueiden ennallistamisen tavoitteet, käytännöt sekä tutkimuskysymykset voivat ajoittain poiketa merkittävästikin Etelä-Suomen tavoitteista ja käytännöistä. Koillismaalla ja Kainuussa vuonna 2004 käynnistyneessä GreenBelt LIFE –hankkeessa (LIFE04 NAT/FI/000078) ennallistettiin yhteensä 600 ha metsää ja 362 ha soita vuosien 2005-2007 aikana. Toimenpiteiden onnistumisen vertailu ja luontovaikutusten tutkimus muodostavat ensimmäisen yhtenäisen ennallistamisen tutkimushankkeen Pohjois-Suomessa ja erään laajimmista ennallistamistutkimuksista koko maassa. #### Menetelmät Tässä tutkimuksessa vertaillaan erilaisten ennallistamistoimien vaikutusta suoluontoon Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Soiden ennallistamismenetelminä ovat ainespuukorjuu tai kokopuunkorjuu sekä ojien tukkiminen. Tutkimuskohteina ovat soiden vesitalous, kasvillisuuden ja puuston rakenne, karikkeen hajoaminen ja turpeen mineralisaatio. Soiden ennallistamiskokeet perustettiin kolmelle Metsähallituksen hallinnoimalle Natura2000 –alueelle Kuhmossa (Elimyssalo, Iso-Palonen-Maariansärkät, Teerisuo-Lososuo) GreenBelt LIFE -hankkeen alussa. Alueet edustavat tyypillisiä aapasoita, jotka on ojitettu 1970–1980-luvuilla. Soiden ennallistamisen tutkimuskohteita on myös hankealueen ulkopuolella Perämeren ympäristössä Siikajoen Tauvossa. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa vuonna 2005 valittiin yhteensä 12 suoaluetta, joista 10 sijaitsi Kuhmossaja kaksi Perämeren ympäristössä Siikajoella. Kuhmossa ainespuukorjuu toteutettiin 7 suolla ja kokopuukorjuu 3 suolla ja suoalueen lähellä sijaitseva luonnontilainen suo oli verrokkina. Siikajoella molemmilla suoalueilla käsittelynä oli ainespuukorjuu ja verrokkina oli luonnontilainen suo sekä ennallistamaton ojitettu suo. Lähtötilanteen mittaukset ennen ennallistamista tehtiin vuosien 2005–2007 aikana. Ennallistamisen jälkeinen seuranta aloitettiin heti toimien jälkeen. Kuhmossa ennallistaminen toteutettiin poistamalla puusto koeasetelman mukaisesti talvella 2006–2007 ja tukkimalla ojat elokuussa 2007, jonka jälkeen varsinainen ennallistumisen seuranta aloitettiin. Siikajoella toimet tehtiin vuotta myöhemmin. #### Seuranta Kuhmossa soille perustettiin yhteensä 546 pohjavesikaivoa veden korkeuden mittausta varten. Veden happamuus ja lämpötila mitattiin alkuvuosina osasta kaivoja. Mittauksia tehtiin kerran kuussa touko-lokakuun välisenä aikana vuosina 2005–2006 ja ennen ojien tukkimista heinä-elokuussa 2007. Ennallistamisen jälkeen mittaukset tehtiin kuukausittain touko-lokakuun välisenä aikana vuosina 2006–2009 ja touko-, elo- ja lokakuussa vuosina 2010–2013. Siikajoella perustettiin vastaavasti 114 pohjavesikaivoa, joista mittauksia tehtiin vuosina 2006–2014. Lisäksi Kuhmossa perustettiin erilliset kaivot ravinteiden huuhtoutumisen seurantaan kahdelle luonnontilaiselle suolle ja neljälle ennallistetulle suolle, joista kahdella oli toteutettu ainespuukorjuu ja kahdella kokopuukorjuu. Luonnontilaiselle suolle sijoitettiin neljä kaivoa. Ennallistetuille soille sijoitettiin kolme kaivoa ojan viereen ja kolme saran keskelle. Kaivoista otettiin vesinäytteet touko-, elo- ja lokakuussa vuosina 2008–2013. Kasvillisuuden sukkessiota, puuston rakennetta, karikkeen hajoamista ja turpeen mineralisaatiota seurattiin pohjavesikaivojen ympäriltä tai niiden läheisyyteen perustetuilta ruuduilta. Seurantaa varten valittiin osa pohjavesikaivoista saran keskeltä ja ojan vierestä sekä luonnontilaiselta suolta. Näiden muuttujien seuranta tehtiin määräajoin. Muuttujia ja mittauksia kuvaavat tarkemmat tiedot löytyvät erillisistä tiedostoista. Lisäksi omana tiedostonaan on mallikuva seurantakohteiden asettelusta. Avoimena datana löytyvät seurantakohteiden asettelu, koealatiedot, mittauskerrat sekä muuttujat ja niiden väliset yhteydet. Varsinainen mittausdata julkaistaan sen jälkeen, kun tulokset on julkaistu.

2025