Haastatteluaineisto on osa laajempaa tutkimushanketta ”Kuka jää tasa-arvon ulkopuolelle huippu-urheilussa”: Poikkitieteellinen tutkimus sukupolvien välisestä kulttuurisesta muutoksesta urheilutavoitteissa, vanhemmuudessa ja identiteetissä (SportEX). Aineisto koostuu elämänkertahaastatteluista, joissa tutkitaan työn epävarmuutta ja systeemistä epätasa-arvoa suomalaisessa huippu-urheilussa. Osallistujiin kuuluu urheilijoita, valmentajia, asiantuntijoita ja urheilujohtajia, jotka edustavat erilaisia taustoja – muun muassa sukupuoli-identiteetiltään, seksuaalisuudeltaan, rodultaan ja etnisyydeltään sekä vanhemmuuden ja siirtolaisuustaustan osalta erilaisia ryhmiä. Ennen haastattelua osallistujia pyydettiin täyttämään lyhyt taustatietolomake, jotta voitiin selvittää, mistä aiheista (ikä, urheiluun osallistuminen, sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen) he olisivat avoimia keskustelemaan elämänkertahaastatteluissa. Tällä toimintatavalla pyrittiin luomaan turvallinen tila, jossa haastateltavien valinnanvapaus ja yksityisyys voisi toteutua. Tutkimushaastattelut olivat yhdessä rakennettuja vuorovaikutustilanteita, joissa rakennettiin ymmärrystä prekaarisuuden, tasa-arvon ja kulttuuristen muutosten kokemuksista urheilussa ja keskityttiin sukupuoleen, intersektionaalisuuteen, vanhemmuuteen ja sukupolvien väliseen muutokseen. Haastateltavia pyydettiin myös ottamaan haastatteluihin mukaan heille henkilökohtaisesti merkityksellisiä esineitä, jotka auttoivat käsittelemään heidän identiteettinsä ja urheiluelämänsä aineellis-diskursiivisia näkökohtia. Aineisto koostuu 10 osallistujan haastatteluista (7 itsensä neiseksi identifioinutta, 3 itsensä mieheksi identifioinutta, iältään 24-61-vuotiaita), joita kutakin haastateltiin kahdesti syksyn 2023 ja kesän 2025 välisenä aikana. Haastattelujen kesto vaihteli 56 minuutista 1 tuntiin ja 39 minuuttiin, ja niiden keskimääräinen pituus oli 86 minuuttia. Haastattelut tehtiin suomeksi ja englanniksi osallistujien toiveiden mukaan. Kaikki haastattelut litteroitiin ja käännettiin tarpeen mukaan kiinnittäen huomiota kontekstuaalisen ja affektiivisen merkityksen säilyttämiseen. Osallistujat kävivät läpi ja hyväksyivät kaiken julkaisuissa käytettävän suoria lainauksia sisältävän aineiston varmistaakseen, että kokevat sen olevan riittävästi kontekstualisoitua sekä heille emotionaalisesti turvallista. Tutkimus perustuu kriittiseen feministiseen metodologiaan ja cultural praxis-näkökulmaan, joita muokkaavat tutkijoiden intersektionaalinen positio ja sitoutuminen huolenpitoon, refleksiivisyyteen ja relationaaliseen etiikkaan.

2025