RAHI – Jäteveden ravinteiden ja hiilen kokonaisvaltainen talteenotto -hankkeen Hämeen ammattikorkeakoulun toteutusosiossa selvitettiin puhdistamolietteestä tuotetun lietebiohiilen käyttöä eri sovelluksissa. Lietebiohiili oli tuotettu HSY:n pilot-tason pyrolyysilaitoksella Espoon Ämmässuolla pyrolysoimalla (650 °C, 30 min) Viikinmäen jätevedenpuhdistamon mädätettyä puhdistamolietettä yhdessä puuhakkeen kanssa. Lietebiohiili oli pyrolysoinnin jälkeen sammutettu vedellä. Pyrolysoitavan seoksen kuiva-aineesta oli 70 % mädätettyä lietettä ja 30 % puuhaketta. Lietebiohiilen käyttöä tutkittiin yhdyskuntabiojätettä käyttävän biokaasuprosessin lisäaineena, mistä saatujen mädätteiden lannoitevaikutusta tutkittiin kasvatuskokeilla purkkimittakaavassa ja tulosta verrattiin lietebiohiilen käyttöön kasvualustassa sellaisenaan. Vertailussa oli lietebiohiili sammutettuna vedellä tai ammoniumsulfaattiliuoksella. Kasvatuskokeessa oli mukana myös lietebiohiili, joka oli tuotettu raudattomasta puhdistamolietteestä HAMKin laboratoriotason pyrolysaattorilla ja sammutettu ammoniumsulfaattiliuoksella vastaavasti kuin HSY:n rautapitoinen lietebiohiili. Tutkimuksessa tehtiin kaksi kasvatuskoetta, toinen syksyllä 2021 ja toinen keväällä 2022. Ensimmäisessä kasvatuskokeessa oli yhteensä 12 eri käsittelyä, joista yksi oli referenssikäsittely. Koekasvina käytettiin kiinankaalia (Brassica rapa var. pekinensis ’Gorki’ F1) sekä italianraiheinää (Lolium multiflorum ’Turgo Pajbjerg’). Molempien kasvien kokeissa oli neljä toistoa, joissa oli samat lannoituskäsittelyt. Raiheinäkokeen kesto oli 56 vuorokautta (14.9.–9.11.2021) ja kiinankaalikokeen kesto 30 vuorokautta (14.9.–14.10.2021). Kokeen aikana kasvualustan ravinnepitoisuutta seurattiin puristenesteanalyysien avulla, jotka tehtiin kokeen alussa, keskivaiheella sekä lopussa. Kokeen lopussa arvioitiin myös juurten määrä silmämääräisesti. Raiheinän kasvustoa leikattiin kokeen aikana kahdesti sekä kolmannen kerran kokeen lopuksi. Leikattu biomassa kuivattiin ja niistä koottiin yksi käsittelykohtainen näyte , josta määritettiin biomassan kuiva-ainepitoisuus sekä ravinnepitoisuudet. Kiinankaalin osalta kasvustoa ei harvennettu kokeen aikana, vaan koko muodostunut biomassa leikattiin kokeen lopuksi ja siitä määritettiin kuiva-ainepitoisuus sekä ravinnepitoisuudet, kuten edellä. Tulosaineistosta tehtiin tilastokäsittelyt JMP Pro-tilasto-ohjelmalla. Toisessa kasvatuskokeessa oli 8 käsittelyä, joista yksi oli lannoittamaton referenssikäsittely ja yksi lannoitekontrolli (Osmocote). Koekasvit ja toistomäärät olivat samat kuin 1. kokeessa. Lisäksi testattiin viherjätekompostin vaikutusta typen nitrifikaatioon kasvualustassa. Raiheinäkokeen kesto oli 54 vuorokautta (31.1.–30.3.2022) ja kiinankaalikokeen kesto 24 vuorokautta (31.1.–23.2.2022). Tässä kokeessa puristenestettä tutkittiin viikottain (pH, johtokyky, ammonium- ja nitraattityppipitoisuus). Muut analyysit ja tulosten tilastollinen käsittely tehtiin kuten kokeessa 1.

2023