COVID-19-pandemia osoitti, että koulutuksen jatkuvuuteen pyritään myös poikkeusoloissa, ja että koulutusjärjestelmän kriisinkestävyyttä arvostetaan. Koulutuksen kriisijohtamisen tutkimus ennen COVID-pandemiaa keskittyi kuitenkin vain osaan koulutusorganisaatioiden nykyisin kohtaamista erilaisista kriiseistä, ja suomalaisesta korkeakoulutuksesta on tehty suhteellisen vähän kriisijohtamiseen liittyvää tutkimusta. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on arvioida kriisijohtamisen nykytilaa suomalaisissa korkeakouluissa (sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa) ja laatia suosituksia, joilla helpotetaan suomalaisten korkeakoulujen tulevaa kriisisuunnittelua, kriisitilanteisiin vastaamista ja niistä toipumista. Hankkeen tavoitteena on edistää tutkimuksellista ymmärrystä kriisijohtamisesta ja samalla auttaa kehittämään kriisijohtamista korkeakouluissa, jotta korkeakoulut pystyvät paremmin ylläpitämään toimintaansa ja tukemaan kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvointia tulevissa kriisitilanteissa. Hankkeen pääasiallinen aineisto koostui asiantuntijoiden paneelihaastatteluista ja korkeakouluille tehdystä kyselystä. Paneelihaastatteluissa haastateltiin eri henkilöstöryhmiä suomalaisista korkeakouluista ja korkeakoulujen kanssa yhteistyötä tekevistä organisaatioista. Kaksikymmentäviisi (25) henkilöä osallistui vähintään yhteen kahdesta paneelikokonaisuudestamme: ensimmäisessä paneelikokonaisuudessa (joka koostui kuudesta paneelista) selvitettiin panelistien käsityksiä kriiseistä ja heidän kokemuksiaan kriisijohtamisesta, ja toisessa paneelikokonaisuudessa (joka koostui neljästä paneelista) keskusteltiin siitä, mitä toimivaan kriisijohtamiseen tarvitaan. Osallistujat tulivat yliopistoista (17), ammattikorkeakouluista (4) ja muista korkeakoulujen kanssa yhteistyötä tekevistä organisaatioista (4; esim. liitot ja opetus- ja kulttuuriministeriö). Yhteensä panelistit edustivat 14 eri organisaatiota (kuusi yliopistoa, neljä ammattikorkeakoulua ja neljä muuta organisaatiota). Osallistujien asemat heidän omissa organisaatioissaan vaihtelivat suuresti: paneeleihin osallistui opetus- ja tutkimushenkilöstöä (10), korkeakoulujen johtoa (5) sekä ammatti- ja asiantuntijahenkilöstöä (6). Neljä panelisteista oli kansainvälistä alkuperää. Kaikki paneelikeskustelut käytiin Zoomin välityksellä, nauhoitettiin ja kirjoitettiin puhtaaksi. Paneeliaineiston kokonaiskesto oli yhteensä 23,75 tuntia. Molemmilla kierroksilla kaksi paneelia käytiin englanniksi, ja loput suomeksi. Suomenkieliset paneelit käännettiin englanniksi. Aineiston koodasi alustavasti kaksi tutkijaa, jotka koodasivat itsenäisesti erilliset haastatteluryhmät (englanninkieliset ja suomenkieliset) käyttäen lähtökohtana teoriaperusteisia koodeja ja luoden koodeja induktiivisesti koodauksen aikana. Tutkijat tapasivat säännöllisesti keskustellakseen havaitsemistaan teemoista ja käyttämistään koodeista, jolloin koodit ja teemat kehittyivät hankkeen aikana. Paneelikeskustelujen analyysi on edelleen käynnissä tätä julkaisua tehtäessä. Paneelien nauhoituksia ja puhtaaksikirjoituksia ei voida julkaista, koska niissä on henkilötietoja; olemme kuitenkin liittäneet mukaan täydelliset kaksikieliset (suomi ja englanti) tiedotteet, jotka jaoimme panelisteille ennen paneeleja ja niiden jälkeen. Valtakunnallinen kysely toteutettiin suomalaisten korkeakoulujen johdolle 10 yliopistossa ja 11 ammattikorkeakoulussa. Useimmissa korkeakouluissa kyselyn jakoi edelleen sisäinen yhteyshenkilö, jolle kerrottiin, että kysely tulisi jakaa "kaikelle akateemiselle ja hallinnolliselle johdolle laitosjohtajista rehtoriin". Kuitenkin viiden korkeakoulun kohdalla tutkijat saivat (tai kokosivat) sähköpostilistat organisaation koko johdosta aina laitosjohtajista rehtoriin ja lähettivät kyselyn suoraan sähköpostitse näille henkilöille. Kysely oli avoinna ja vastattavissa 26.2.–18.3.2024 välisenä aikana. Kysely toteutettiin JYU:n Webropol-palvelun kautta, ja se jaettiin ainoastaan jäljittämättömän yleisen verkkolinkin kautta. Kysely oli kaksikielinen; se oli saatavilla sekä suomeksi että englanniksi, ja siitä voitiin pyynnöstä laatia myös ruotsinkielinen versio (tällaista versiota ei pyydetty). Koko kysely molemmilla kielillä on saatavilla tämän julkaisun liitteenä. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 150, mutta näistä vastaajista yksi kieltäytyi suostumuksesta, 15 jätti vastaamatta muihin kysymyksiin kuin (ensimmäiseen) suostumuskysymykseen, ja kahdeksan vastasi ainoastaan taustakysymyksiin. Kun jätettiin pois vastaukset, jotka eivät sisältäneet vastauksia keskeisiin tutkimuskysymyksiin, otoskooksi jäi 126 vastausta, joista 87 ilmoitti työnantajakseen yliopiston ja 39 ammattikorkeakoulun. Kyselyn analysointi on vielä kesken tätä julkaisua tehtäessä; tavoitteenamme on julkaista anonymisoitu versio kyselyvastauksista analyysin valmistuttua. Tämän julkaisun liitteet ovat seuraavat: 1 - panelisteille lähettämämme aineiston koko teksti sekä suomeksi että englanniksi 2 - kyselyyn kutsutuille lähettämiemme sähköpostiviestien ja esitteiden koko teksti sekä suomeksi että englanniksi 3 - kyselyn koko teksti sekä suomeksi että englanniksi 4 - kutakin paneelikierrosta varten laatimiemme PowerPoint-diojen koko teksti Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/.

2024