2001

Tarvainen, Veikko; Pietilä, Jukka; Serenius, Matti

Puu kuivuu tehokkaasti, kun se upotetaan lämpötilaltaan yli 100 °C:seen öljyyn. Projektissa tutkittiin männyn ja kuusen kuivausta ja värjäystä kuumassa kasviöljyssä. Materiaali oli pääosin pienläpimittaista sorvattua ensiharvennuspuuta. Lisäksi kuivattiin sahatavaraa ja käsiteltiin kuivaa puuta kuumaan öljyyn upottamalla. Tutkittuja öljyjä olivat pellava- ja rypsiöljyt sekä kolme erilaista mäntyöljyä. Värjäyskokeita tehtiin useilla kaupallisilla väriaineilla. VTT:n kokeissa selvitettiin sopivat kuivausolosuhteet. MTT:ssä suunniteltiin ja rakennettiin 2 m pitkien puiden kuivaukseen soveltuva laitteisto, jolla tehtiin suurin osa kuivauksista. Käyttökelpoisimmaksi menettelyksi osoittautui tuoreelle sorvatulle ensiharvennuspuulle upottaminen suoraan noin 130 °C:n lämpöiseen öljyyn. Tässä lämpötilassa puun pintahalkeilu on vähäistä. Lisäksi pienet halkeamat sulkeutuvat, kun puun pinta kostuu kuivauksen jälkeen normaaliolosuhteissa. Sisähalkeilua esiintyy, mutta se on kohtuullisen vähäistä eikä haitallista, mikäli puu käytetään kokonaisena loppukohteessaan. Kuivattaessa puuta korkeammissa lämpötiloissa sisähalkeilun määrä lisääntyy. Osa puista kuivattiin VTT:ssä alipaineessa. Menetelmän suurin etu oli puun värin pysyminen vaaleana. Mikäli vaalea väri ei ole välttämätön, on kuivaus normaalissa paineessa suositeltavaa laitteistojen yksinkertaisuuden ja edullisen hinnan vuoksi. Ohuet, 100 mm paksut pyöreät puut kuivuivat 127 °C:n lämpöisessä öljyssä 4-7 %:iin 24 tunnissa. Paksummat, läpimitaltaan 150 mm puut saavuttivat saman kosteuden 48 tunnin kuivauksella. Nopeassa kuivauksessa puiden ominaisuuksien vaihtelu aiheuttaa suuria eroja kuivumisnopeuteen. Jos puut halutaan jättää kuivauksessa yli 10 % keskikosteuteen, jotkut ovat hyvin kuivia, kun taas joku puu voi olla kosteudeltaan 15-20 %. Mikäli vaihtelusta ei ole haittaa, kuten esim. piharakenteiden tolpissa, kuivausaikaa voidaan selvästi lyhentää. Kuivaa puuta voidaan öljykäsitellä esimerkiksi 110 °C:n lämpötilassa pari tuntia. Tällöin puu ei vielä paljoa kuivu, mutta imee suojaavan öljykerroksen. Öljyn imeytyminen puuhun vaihteli paljon etenkin puun ominaisuuksien mukaan. Myös eri öljyjen imeytymisominaisuuksissa on eroja. Öljy imeytyy pääosin pintapuuhun. Suurin osa öljystä on 10 mm paksulla vyöhykkeellä pinnasta lukien. Seuraavassa 10 mm:n vyöhykkeessä öljyä on vähän. Taloudellisuusarvioihin käytettiin kulutusta 30 kg/m3 laskettuna koko puumäärälle. Lopputuotteen haluttu väri saadaan aikaan öljyn sopivalla pigmentoinnilla, lämpötilatasolla ja käsittelyn kestolla. Osa käytetyistä väriaineista ei imeytynyt puun sisään vaan värjäsi vain pinnan. Väriaineet, jotka tunkeutuvat puun sisään, takaavat värin pysymisen, vaikka pinta käytössä naarmuuntuisi. Osa näistä väreistä aiheutti lopputuotteeseen kirjavuutta, koska puu imi väriä eri kohtiin eri tavalla. Sitä vastoin öljyyn sekoitettu, puuhun tunkeutumaton oksidipasta muodosti väriltään tasaisen pinnan. Lopputuloksena puu oli maalatun näköinen. Oleellista on, että väri sitoutuu pinnalle kuivuvaan öljyyn niin, että väri ei tahraa pintaa koskettaessa. Säärasituskokeessa öljykuivatuista puista tehdyt aidat menestyivät halkeilun suhteen hyvin. Kuivaushalkeamat eivät vuoden säärasituksessa laajentuneet. Vertailupuissa jo kuivauksen jälkeen olleet leveät halkeamat pysyivät leveinä. Öljykuivattua puuta ei kannata käsittelyn jälkeen työstää, jotta suojaava pintakerros säilyisi. Öljykuivaus ei sovellu tuotteille, joilta vaaditaan hyvää mittatarkkuutta, koska kuivauskutistumista on vaikea tarkkaan ennakoida ja se vaihtelee varsin paljon. Kuivauskustannukset muodostuvat työstä, lämmitysenergiasta ja puuhun imeytyvästä öljystä sekä laitteiston pääomakustannuksista. Laitteisto on toteutettavissa varsin pienin kustannuksin esim. maatilayrittäjien käyttöön. Keskimääräiseksi kuivauskustannukseksi arvio