Värekarvat ovat mikroskooppisia, karvamaisia moottoreita, joita esiintyy monien mikro-organismien pinnalla. Ne mahdollistavat liikkeen, aistimisen ja liikkeiden yhteensovittamisen. Jokainen värekarva osaa aistia ympäristöään ja säädellä omaa rytmiään – hämmästyttävää! Tampereen yliopiston Cilia-hankkeessa tutkijat pyrkivät tuomaan tämän luonnonilmiön laboratorioon. Tavoitteena on luoda keinotekoisia värekarvoja, jotka toimivat kuten luonnolliset. Mitä ne tekevät? Ne saavat käyttövoimansa valosta tai lämmöstä, voivat pyöriä itsenäisesti ja synkronoida liikkeensä kuljettamaan nesteitä. Kuinka suuria ne ovat? Ne ovat ihmisen hiuksen paksuisia (alle 0,1 mm). Mutta entä jos niitä ei näe? Ei hätää – teemme myös senttimetrin pituisia versioita, jotka toimivat auringonvalolla tai lämpimällä vedellä. Mihin niitä käytetään? Mahdollisia sovelluksia ovat valolla ohjattavat aktiivikatetrit ja hukkalämpöä hyödyntävät energiankeruulaitteet.

2026

2030