Kreikkalais-roomalaisten käymälöiden kulttuurihistoria -projekti tutkii antiikinaikaista vessakulttuuria. Tutkimus pohjautuu antiikin kirjallisten lähteiden analyysiin: materiaalina hyödynnetään ensisijaisesti latinankielisiä tekstejä, kreikkalaista kirjallisuutta sekä piirtokirjoituksia. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi tutkimuksen tuloksia tarkastellaan myös laajemmassa kontekstissa, joka hyödyntää käymälöiden arkeologista ja arkkitehtonista tutkimusta Pompejin, Herculaneumin ja Deloksen kaupungeista. Tutkimuksen taustalla on kaksi antiikintutkimuksessa vallitsevaa tutkimussuuntausta, ns. tilallinen sekä aistillinen käänne. Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tilatutkimuksen lähtökohtana on ajatus elettyjen tilojen muotoutumisesta sosiaalisissa suhteissa, jolloin tilankäytön symboliset merkitykset paljastavat tutkijoille laajemmin yhteisöjen arvoja ja rakenteita. Menneisyyden aistitutkimuksen lähtökohtana on puolestaan ajatus siitä, ettei aistiminen ole pelkästään fysiologinen ilmiö, vaan siihen liittyy olennaisena osana kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, jotka puolestaan muovautuvat historiallisina ilmiöinä. Tutkimuksen tavoitteena on kattava esitys kreikkalaisista ja roomalaisista vessoista, niiden käytöstä ja käyttäjistä sekä niihin liittyvistä aistikokemuksista. Tutkimuksen odotetut tulokset lisäävät ymmärrystä arkielämästä, sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisista arvoista antiikin yhteiskunnassa. Tieteellisen merkityksen ohella tutkimustulokset hyödyttävät nyky-yhteiskuntaa laajemminkin tarjoamalla tietoa terveyteen ja hygieniaan liittyvistä historiallisista asenteista sekä käytännöistä, joita voi soveltaa myös alueilla, joissa vesivessoja ei ole saatavilla. Kolmevuotisen, monografiaan tähtäävän hankkeen toteuttaa kaksi antiikintutkijaa Helsingin yliopistosta. FT, dos. Laura Nissin on erikoistunut latinankielisen kirjallisuuden sekä antiikin materiaalisen kulttuurin tutkimukseen, FT Saara Kauppinen on kreikankielisen kirjallisuuden asiantuntija.

2026