Hanke tutkii Suomen roolia kylmän sodan taidenäyttelydiplomatiassa kansainvälisen taiteenvaihdon kautta. Se analysoi näynäyttelyitä poliittisen vaikuttamisen välineinä, kulttuuristen yhteyksien rakentajina ja taidemaailman muovaajina. Keskittymällä 'puolueettoman' Suomen näyttelyvaihtoon tutkimus tuo esiin, miten taide liikkui valtioiden välillä ja rakensi siltoja poliittisten jakolinjojen yli. Se osoittaa, että näyttelyt synnyttivät myös valtiolliset tarkoitusperät ylittäviä vaikutuksia, jotka perustuivat taiteen omiin merkityksiin ja yleisöjen tulkintoihin. Hanke tarjoaa uusia näkökulmia taiteen historiaan sekä Euroopan reuna-alueiden osallisuuteen kulttuurisessa kylmän sodassa. Se korostaa taiteen roolia laajemmassa maailmanpoliittisessa kontekstissa ja haastaa vallitsevia käsityksiä näyttelytoiminnasta osoittamalla, että taide ei ollut vain kulttuurinen ilmiö, vaan myös aktiivinen geopoliittisen ja symbolisen vallan väline – mekanismi, joka toimii nykyisessä hybridivaikuttamisessa.

2025

2029