Suomessa tehtiin 142 milj. kliinistä laboratoriokoetta vuonna 2022, joka tekee siitä suurimman volyymin terveydenhuoltopalvelun. Nykyiset lähestymistavat perusterveydenhuollon verikokeisiin ovat opportunistisia, eivätkä huomioi terveystietojen kirjoa tai liitä geneettistä tietoa. Tärkeää on, että osoitimme että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat henkilöt testataan vähemmän, kun muita testataan liikaa. Oletamme, että tekoälyä voidaan tuloksellisesti käyttää tunnistamaan henkilöt, joilla on luultavasti epänormaaleja arvoja. Ehdotamme, että kehitämme ja validoimme prospektiivisesti tekoälymenetelmän, jolla voidaan tunnistaa henkilöt, jotka hyötyisivät eniten laboratoriotesteistä. Teemme sen käyttämällä laajoja terveys- ja geneettisiä tietolähteitä. Lopuksi otamme uudelleen yhteyttä 2000 henkilöön, joiden munuaistoiminta on ennustetusti huono. Näin pystymme ymmärtämään menetelmän laatua ja tunnistamaan mahdollisesti henkilöitä, joilla on diagnosoimaton krooninen munuaissairaus.

2024

2028