Voiko äänikirjan lukija, lääkäri tai puheterapeutti änkyttää? Tutkimusten mukaan ympäristön kielteiset asenteet änkytystä kohtaan vaikuttavat yksilöiden toimintakykyyn, osallistumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Änkyttävien henkilöiden ammattitaitoa epäillään ja heidän sopivuuttansa erilaisiin työtehtäviin rajoitetaan. Lisäksi heidän ajatellaan olevan ujoja, introvertteja ja hermostuneita. Mitä jos yhteiskuntamme suhtautuisikin änkyttävään puheeseen eri lailla? Mitä jos änkytys nähtäisiinkin puheen piirteenä siinä missä murre tai aksentti? Millaisia vaikutuksia änkytykseen liittyvien stigmojen, asenteiden ja stereotypioiden purkamisella voisi olla änkyttävän yksilön hyvinvointiin, toimijuuteen, osallisuuteen sekä opiskelu- ja työelämän tasa-arvoon? Tässä kolmivuotisessa tutkimushankkeessa (2024–2027) tarkastellaan änkytyksen vaikutuksia ihmisten elämään, tutkitaan yhteiskunnan asenteita änkytystä kohtaan ja pohditaan kriittisesti näiden asenteiden mahdollisesti synnyttämiä rajoitteita, jotka heikentävät änkyttävien ihmisten toimijuutta, osallisuutta ja hyvinvointia. Näin ollen hankkeemme pyrkii (1) laajentamaan ymmärrystämme erilaisten puhetapojen monimuotoisuudesta, (2) vahvistamaan änkyttävien yksilöiden toimijuutta, ja (3) vähentämään puhetapaan liittyvää ableismia ja stigmatisaatiota yhteiskunnassa. Tutkimus nojautuu sekä logopedisiin, kielitieteellisiin että sosiaalipsykologisiin taustateorioihin. Lisäksi hyödynnämme puhevammaisuuteen ja stigmaan liittyviä teorioita sekä työelämän tutkimusta. Tutkimushankkeessa kerätään aineistoa monimenetelmäisesti mm. simulaatioiden, kyselytutkimusten ja focus group-haastattelujen avulla. Järjestämme myös änkyttäville henkilöille osallistavia äänikirja- ja lyhytelokuvatyöpajoja. Tutkimushankkeemme tarkastelee yhteiskuntamme rakenteita puhevammaisuutta kohtaan rohkeasti ja kriittisesti, tavoitteenamme synnyttää muutosta haitallisiin ja estäviin rakenteisiin ja käsityksiin.

2024