Jääkauden muokkaamat geologiset kivi- ja kalliomuodostumat ovat olleet merkityksellisiä Fennoskandian asukkaille kautta aikojen. Historiallisen ajan saamelaiset kunnioittivat kiviä ja kallioita uhrilahjoilla ja viime vuosisatojen suomalaiset tietäjät pitivät kallioita, luolia ja rotkoja henkien asuinpaikkoina. Nykyisin ekoturistit ja perinneuskontojen harjoittajat vierailevat samoilla paikoilla uudistaakseen energiaansa tai saadakseen yhteyden luontoon. Yhteistä näille perinteille ovat äänelliset rituaalit, jotka käsittävät rummutusta, joikaamista, loitsimista, meluamista tai hiljaisuuden kuuntelua. Paikoilla järjestetään myös konsertteja. Tässä projektissa tutkimme Fennoskandian pyhiä kallioita ja luolia – historiallisia sekä nykyisiä – akustiikan näkökulmasta. Hypoteesimme mukaan kallioiden kyky heijastaa ääntä on ollut keskeinen pyhien paikkojen muodostumiseen sekä niiden äänirituaaleihin vaikuttanut tekijä. Selvitämme Suomessa, Ruotsissa, Norjassa (ja Venäjällä) sijaitsevien pyhien paikkojen akustiset ominaisuudet impulssivastemittauksen ja psykoakustisten testien avulla. Jäljitämme paikkoihin liittyviä uskomuksia, rituaalikäytäntöjä ja kokemuksia arkistoista sekä haastattelemalla perinneuskontojen harjoittajia ja konserttivieraita. Lisäksi järjestämme taiteilijoille ja luontomatkailuyrittäjille työpajoja, joissa avataan akustiikkaperintömme tulevaisuuden näkymiä. Projektimme on ensimmäinen tutkimus, jossa Fennoskandian pyhiä ääniperinteitä tarkastellaan niiden oikeassa akustisessa ympäristössä: kaikuvilla kallioilla ja resonoivissa luolissa. Tutkimus tuo uutta tietoa akustiikan läheisestä, historiallisesta yhteydestä musiikkiin, uskomusperinteeseen sekä ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Projektin tavoitteena on luoda perustukset poikkitieteelliselle kulttuuriselle kaikututkimukselle, jossa ääniheijastuksia tarkastellaan aktiivisina, aistikokemuksia, käsitteitä, käytäntöjä ja ympäristösuhdetta rakentavina ja muokkaavina elementteinä.

2023