Tämän vuosisadan suurimpia löydöksiä fysiikassa olivat Higgsin bosoni, sekä gravitaatioaaltojen suora havaitseminen ensimmäistä kertaa. Hiukkasfysiikan kentällä huomio alkaa nyt kääntyä siihen, mitä Higgsin takana on, kun taas kosmologit ja astrofyysikot pohtivat, mistä muista lähteistä gravitaatioaaltoja voisi syntyä. Projektissani nämä kaksi kysymystä yhdistyvät, kun tutkimme gravitaatioaaltojen kosmologisia lähteitä. Gravitaatioaaltojen aallonpituudet ovat pidempiä, mitä voimme havaita maassa; siksi vuonna 2034 laukaistava, avaruuteen sijoittuva detektori LISA voi tarjota tärkeitä vastauksia. On mahdollista, että LISA pystyy havaitsemaan aaltoja, jotka syntyivät hetkellä, kun Higgsin bosoni 'kytkeytyi'. Käyttäen simulaatioita pyrin ennustamaan, mitkä fysiikan mallit mahdollistavat Higgsin bosonin 'kytkeytymisen', tavalla että syntyy gravitaatioaaltoja, jotka LISA voisi havaita luonnossa. Simulaatioiden kautta voin myös tarjota lisäymmärrystä syntyvien gravitaatioaaltojen piirteistä.

2019

2024