Tutkijatohtorihankkeeni yhdistää historiaa, antropologiaa ja politiikkaa kyseenalaistaakseen Kiinan nykyisen autokraattisen hallinnon representaatioita historiasta. Elämänkertoja ja etnografiaa hyödyntäen tutkimus tarkastelee erään pekingiläisen huippuyliopiston intellektuelliyhteisöä Maon aikakaudella (1949-1976). Näin Mao Zedongin syrjäytetty luokka paikantaa aukkoja sosiaalisessa muistissa ja tutkii, kuinka kollektiivinen muisti ja henkilökohtaiset kokemukset välittyvät seuraavalle sukupolvelle ja ovat esillä nykypäivän Kiinassa. Projektini osallistuu tieteelliseen keskusteluun valtiollisen väkivallan aiheuttamien menetysten välittymisestä nykyhistoriassa ja tarjoaa monitahoisen lähestymistavan yhdistämällä etnografiaa ja elämäkertaa. Oma sukuhistoriani on projektin ytimessä, koska projektia ohjaavat tarinat suomalaisesta isästäni, joka eli etnisesti kirjavassa perheessä totalitaarisen maolaisen hallinnon alla. Isäni elämäkerrasta tutkimus laajenee pekingiläistä älymystöä edustavaan yliopistoverkostoon, johon hän ja hänen perheensä kuuluivat vuodesta 1955. Yhdistämällä elämänkertoja ja etnografiaa tutkimukseni antaa äänen vaietuille muistoille henkilökohtaisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Antropologian koulutukseni, läheinen suhteeni Maon aikakauden älymystöön sekä elinikäiset Kiinan verkostoni toimivat vaikuttiminani tämän tutkimuksen tekemiseen. Tutkimukseni tarjoaa ainutlaatuisen ja rohkean näkökulman Kiinan nykymenneisyyteen näyttäen, mitä kätkeytyy maan autokraattisesti valvotun kommunistisen unelman taakse.

2021