Tarkastelen tutkimuksessa laulunharrastajia, joiden ääni-ilmaisu ei täytä perinteisiä hyväksyttävän laulamisen kriteerejä. Tuon esille laulamisen merkityksen esteettisenä toimintana riippumatta äänen esteettisestä laadusta. Lisäksi tarkastelen suomalaisen kulttuurin äänellisiä normeja. Tutkimukseni pääkysymyksenä on: Millaisia ovat kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten laulunharrastajien vokaaliset kokemukset ja miten niissä ilmenevä esteettinen kehotietoisuus lisää ymmärrystämme laulamisen merkityksestä kulttuurisena ja inhimillisenä toimintana? Tarkasteltavana on myös, miten ympäröivän kulttuurin ääneen ja kehoon kohdistuvat vaatimukset ja ihanteet vaikuttavat esteettisten kokemusten muodostumiseen. Teoreettis-metodologisina lähtökohtina ovat etnomusikologia, soomaestetiikka, pragmatistinen estetiikka, vammaistutkimus, kulttuurinen fenomenologia sekä voice studies -tutkimus. Tavoitteena on demokratisoida äänellisiä normeja nostamalla esille äänenkäytön muotoja, jotka ovat jääneet aiemmin marginaaliseen asemaan. Aineisto koostuu haastatteluista, kyselyistä ja sosiaalisen median keskusteluista. Tutkimuksen laajemman tason teoreettisena tavoitteena on lanseerata kansainvälisestikin uusi ihmisäänen tutkimuksen ala, vokaalinen soomaestetiikka.

2020